MaapalloilijaMatkablogi - palloilua ympäri maailman
Malesia parhaat kohteet

Opiskelu Malesiassa: Kokemukseni vaihtarivuodelta

Päädyin selailemaan kymmenen vuotta vanhoja juttuja Malesian vaihto-opiskelun ajalta ystäväni kanssa kirjoittamastamme blogista. En ainakaan silloin ollut aivan arvostelukyvytön. Teksteissä nimittäin kuuluu aikamoinen kritiikki kyseisen maan yliopisto-opetusta kohtaan. Onneksi tuli silloin kirjoitettua tarkastikin tarinoita ylös. Ei noita yksityiskohtia ja omia tunnelmia muuten muistaisi. Tiivistin tähän tekstiin kokemuksiani vaihtarivuodeltani, millaista opiskelu Malesiassa on.

Aika on kullannut muistot. Osa tapauksista on sellaisia, että ei tiedä, olisiko pitänyt itkeä vai nauraa. Vaihtariaika oli kyllä upeaa, ja muistelen sitä lämmöllä edelleen, enkä pelkästään Malesian paahtavien helteiden vuoksi. Tulihan siellä oppia elämästä ja paikallisesta kulttuurista, vaikka varsinaiset yliopisto-opinnot olivat rehellisesti sanottuna suomalaisesta näkökulmasta lähinnä vitsi. Mutta enhän minä sinne akateemista uraani edistämään lähtenytkään.

opiskelu malesiassa
Näissä olosuhteissa rusketus edistyi, akateeminen ura ei.

Millainen maa on Malesia?

Malesian asukasluku on noin 30 miljoonaa, ja maan pääkaupunki on Kuala Lumpur. Maa on perustuslaillinen monarkia, jota hallitsee kuningas. Kuningas valitaan viiden vuoden välein. Hänen valtaoikeutensa ovat lähinnä seremonialliset. Todellista valtaa käyttää pääministeri. Hallitusta ei maassa saa arvostella, ja tiedotusvälineitä säädellään edelleen.

Malesia on muslimimaa. Se näkyi ja kuului katukuvassa. Sharia-lakia sovelletaan islaminuskoisiin. Monet paikalliset naiset pukeutuvat huntuihin, ja länsimaistenkin naisten on syytä kiinnittää huomiota pukeutumiseensa. Liian vähissä vaatteissa kulkiessa saattoi joutua ahdistelun, huutelun ja jopa itsensäpaljastelun kohteeksi.

Moskeijat kannatti ainakin kiertää kaukaa, jos ei ollut säädyllisesti pukeutunut. Rukouskutsut kajahtelevat niistä viisi kertaa viikon jokaisena päivänä alkaen aamulla kuuden aikoihin. Läheisen moskeijan ämyrit olivat aivan ikkunoidemme alla, joten varhaiset herätykset olivat taattuja.

Aikakäsitys on Malesiassa paljon liukuvampi kuin meillä Suomessa, jossa olemme kovin tottuneet täsmällisyyteen. Bussit saattavat esimerkiksi lähteä tunninkin myöhässä. Byrokratiaa on paljon, ja monet asiat etenevät erittäin hitaasti.

Lue lisää: Malesia matkailumaana – Mitä nähdä Malesiassa?

Malesian turvallisuus

Malesia näyttäytyi minulle kohtalaisen turvallisena maana asua ja liikkua. Liikuin monissa paikoissa, joissa ei juuri muita länsimaalaisia ollut. Toki minulla oli usein paikallisia kavereita mukanani helpottamassa asioita.

Hyvin rauhassa sain miespuolisena kulkea, mutta länsimaalaiset naiset sen sijaan saattoivat joutua ahdistavampiin tilanteisiin, varsinkin yksin kulkiessaan. Esimerkiksi muutama vaaleaverikkö joutui todistamaan motoristin käsitöitä heidän edessään keskellä kirkasta päivää yliopiston läheisyydessä.

Lisäksi meitä varoiteltiin laukkuja nappaavista ohi ajavista motoristeista, joten laukut kannatti kuljettaa lähellä vartaloa tiiviisti. Skoottereilla ei suositeltu liikkumaan pimeän aikaan yksin, sillä jengit kuulemma saattoivat ryöstää. Yhdestäkään vaihtariin kohdistuvasta ryöstöyrityksestä en reissuni aikana kuullut.

Elintaso Malesiassa

Malesia on moniin muihin Kaakkois-Aasian maihin verrattuna kehittyneimpiä maita, mutta hyvin vaatimattomilla tuloilla monet joutuvat tulemaan toimeen. Monet elävät vielä maaseudulla, jossa ei ole kunnon teitä, jatkuvaa puhtaan veden jakelua tai sähkön toimitusta ympäri vuorokauden.

Esimerkkeinä Malesian palkkatasosta tuolloin on vaikkapa vartijana työskentelevä mies, joka kertoi minulle ansaitsevansa alle 7 euroa päivässä. Tarjoilijana työskentelevä saattoi joutua selviytymään reilun 150 euron kuukausipalkalla, ja olla oikeutettu vain yhteen lomapäivään kuukaudessa. Yliopiston opettaja sentään voi tienata 750 euroa kuukaudessa, ja saada esimerkiksi viikon isyysloman jokaisen lapsensa syntymän jälkeen. 

Penang asuinpaikkana

Olin vaihto-opiskelemassa Penangilla viisi kuukautta vuonna 2012. Penang on saari Malesian länsipuolella. Saarelle pääsee siltoja pitkin. Kyseisessä osavaltiossa asuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Penangin osavaltion pääkaupunki on George Town. 

Penangin saarella on oma lentokenttä. Saavuttuamme sinne kohtasimme asunnon vuokrauksen hoitaneen paikallisen emäntämme, joka kutsui itseään isosiskoksi kypsässä 50-vuoden iässä. Hän oli kova mustamaalaamaan asuntoja välittäviä kilpailijoitaan, eikä yhden mollaaminen loppunut edes sen jälkeen, kun hän kuoli meidän Malesiassa ollessamme. 

Vuokraemäntämme ensimmäinen ja lämpimin suositus ruoan suhteen oli Mäkkärin kuljetuspalvelu, jonka numeron hän antoi. Kun sieltä tilasi ruokaa, niin lähetin saapumisen tiesi kämppään leijailevasta tuoksusta jo ennen kuin häntä näkyi tai kuului käytävässä. 

Penangilla elelimme condoissa, joissa yhdessä asunnossa majoittui 2-3 vaihtaria. Rakennukset olivat vartioituja. Uima-altaat ja muita fasiliteetteja oli asukkaiden käytössä. Johtuiko sitten altaiden puhtaanapitoaineista vai niiden puutteesta, mutta altaan vesi värjäsi vaaleat hiukset vihreiksi!

kokemuksia malesiasta
Asunnon olohuone ja keittiö.

Penangin yliopiston orientaatiopäivät

Kerrotaanpa sitten hieman tarkemmin opiskeluista ja niiden aloittamisesta paikallisella yliopistolla. Penangin saarella on yliopisto nimeltään Universiti Sains Malaysia. Siellä orientaatiopäivät vaihto-opiskelijoille alkoivat yllättävästi sunnuntaina.

Aamulla kokoonnuimme kuuntelemaan tervehdyksiä ja ohjeistuksia yliopiston edustajilta. Päällimmäisenä jäi mieleen setä, joka kovasti painotti, että tenteissä lunttaaminen ja muu huijaaminen on ankarasti kiellettyä ja rangaistavaa.

Yliopisto-opiskelijoille painotettiin, että tenteissä lunttaaminen ja muu huijaaminen on ankarasti kiellettyä ja rangaistavaa.

Ensimmäisen rangaistuksen saimmekin jo samana päivänä, kun rippikoululeikkejä muistuttavissa tutustumispeleissä häviäjiä rangaistiin leikkimielisesti. Jouduimme laulamaan muun porukan edessä. Suomi-tiimi vetäisikin “Juodaan viinaa” -kappaleen kertosäkeen paikallisten iloksi. 

Orientaatiopäivän huipennuksena oli pyöräilyä kampusalueella. Paita hiestä märkänä poljimme Malesian paahtavassa helteessä ympäri kampusta katsomassa paikkoja. Kampus oli nimittäin todella laaja. Sen sisällä kulki omia bussilinjoja. Polkupyörä oli sen verran pieni, että meinasin lyödä polkiessani itseltäni hampaat kurkkuun polvillani.

Orientaatiopäivillä meidän käskettiin ostaa malesialainen vakuutus. Suurimmalla osalla oli tietenkin oma vakuutus, joten emme suostuneet. Kuulimme myöhemmin edellisen vuoden tapauksesta, jossa tyttö oli ottanut ko. vakuutuksen, mutta se ei korvannutkaan onnettomuuden sattuessa mitään. Vakuutuspapereita ei oltu toimitettu eteenpäin, vaan ilmeisesti vakuutuksia myynyt mies oli vain ottanut rahat omaan taskuunsa. 

Ruosteiset byrokratian rattaat

Yliopiston kursseille ilmoittautuminen oli lukukauden vaikein urakka. Kurssivalintoja varten on täytettävä jokaista “schoolia” varten oma ilmoittautumislomake, johon tarvitaan allekirjoitukset sekä kurssin opettajalta että dekaanilta. Yliopistolla siis papereita ei pelkästään pyöritetä, vaan niitä myös juoksutetaan paita hiestä märkänä (kirjaimellisesti) ympäri kampusta. 

Yliopiston kampusalue on ehkä 3 x 3 kilometrin kokoinen, rakennukset näyttävät samalta, eikä niiden nimeämisestä ja epäselvästä numeroinnista ollut paljoakaan apua. Oikeaan paikkaan löytäminen oli siksi haastavaa. Facebookissa vaihtarien ryhmässä epätoivoiset opiskelijat toivoivat apua oikean paikan löytämiseen pahimmillaan puolentoista tunnin harhailujen jälkeen. 

Kun vihdoin oikea osoite löytyi, eivät asiat silti välttämättä hoituneet. Dekaanit ja opettajat eivät yleensä olleet tavattavissa toimistoissaan heti ensimmäisellä yrittämällä, eivätkä ainakaan luvattuina vastaanottoaikoina. Taisi olla koko porukalla liukuva työaika.

Joka tapauksessa kurssivalintalappusten täyttäminen ja toimittaminen allekirjoituksilla varustettuna aiheutti “muutamia” ylimääräisiä hikikarpaloita ensimmäisen viikon aikana. Ajoittaista turhautumista kuvaa yhden kaverin ajatus, että koko maan nimen voisi vaihtaa, ja jatkossa se olisi “Maleksia”.  

Koko maan nimen voisi vaihtaa, ja jatkossa se olisi “Maleksia”.

Kämppikseni T.P.

Raskaan orientaatioviikon jälkeen suuntasimmekin koko vaihtariporukalla rentoutumaan Malesian veroparatiisiin, Langkawin saarella. Siellä nautiittin verovapaista juomista, autioista hiekkarannoista, auringosta, bileistä ja upeista maisemista.

Sisällä kylmä, ulkona kuuma

Virallisella yliopistolla Malesiassa vaatetuksen oli oltava sääntöjen mukainen, ei todellakaan lämpötilan mukainen. Kun saapui ulkoa +35 asteen helteestä sisään yliopiston luentosaleihin, tuntui kuin olisi jääkaappiin joutunut. Siksi pakollinen luentovarustus olikin pitkähihainen paita, jonka voi pukea sisätiloissa. Kämppiksellä oli onneksi mukana reissussa myös suomalaiset villasukat, jotka oli sitten mukava pukea ylle luennoilla. 

Suomessahan me riisumme päällysvaatteet pois, kun tulemme sisään, mutta Penangilla tehtiin päinvastoin. Sama tilanne vallitsi julkisissa kulkuneuvoissa, kuten busseissa ja lautoissa. Niissäkin ilmastointi huusi ylistystään raikkaalle pakkasilmalle, johon me suomalaiset olemme kyllä tottuneet. Pahimmillaan alkoi tulla talvivaatteita ikävä!

Jäätävä tarina luennolta

Pahin rimanalitus sattui yliopistolla, kun ulkona satoi kaatamalla. Porukka saapui luennolle katujen tulviessa aivan litimärkinä. Luentosalissa vallitsi tietenkin arktinen ilmasto, joten kostea vaatetus ei kovasti lämmittänyt. Kaiken lisäksi kurssin virallinen opettaja ei saapunut luennolle, vaan sinne tuli joku tyyppi häntä sijaistamaan, ja laittoi pyörimään pari tuntia kestävän rainan House of Sand and Fog. 

Kun muutama kaveri kävi valittamassa sijaiselle, kuinka kylmä luentosalissa oli, niin hän vetäisi kunnolla herneen nenään. Sijainen alkoi meille avautumaan, ettei ole moisia opiskelijoita ennen nähnyt. Teki mieli vastata, että enpä ole moista yliopistoa ennen nähnyt.

Sijainen avautui, ettei ole moisia opiskelijoita ennen nähnyt. Teki mieli vastata, että enpä ole moista yliopistoa ennen nähnyt.

No, siellä sitten elävää kuvaa katseltiin ja hypotermiaan vaivuttiin aivan rauhassa. Pois ei voinut lähteä, koska luennot olivat pakollisia. Ehkäpä tämä tarina valottaa, miksi en varsinaista ylistystä yliopistolle anna tässä kirjoituksessa. Kerron opiskelusta ja opetuksesta tarkemmin seuraavaksi.

Opiskelu Malesiassa

Aloitetaan opetuksen muisteleminen opetusvälineistä. Ne olivat heikkoa tasoa, kuten vaikkapa esimerkiksi äänentoisto. Langattomia mikrofoneja ei ollut.

Opettajien sähköpostikiintiöt olivat niin pieniä, ettei koulutöitä voinut palauttaa sähköpostitse. Opetusmateriaalin jakamiseen käytetään Yahoo-ryhmiä, joihin osalla oli vaikeuksia liittyä. Lisäksi groupin keskustelualue saattoi olla täynnä roskapostia samaan tyyliin kuin nyt yleensäkin sähköpostin roskapostikansiot täyttyvät. 

Facebook toimi yliopiston virallisena tiedotuskanavana, joten jos et ollut siellä, seurannut sitä aktiivisesti tai muuten vain et sattunut huomaamaan jotain tiedotusta sieltä turhien postausten seasta, saatoit jäädä paitsi tärkeästä informaatiosta. 

Opetus ja luennot

Kurssien suoritustapa oli usein joko normaalia luento-opetusta tai ryhmätöiden esittelyä. Moniin kursseihin kuului palautettava esitys tai kirjoitustyö. Pääpaino opetuksessa tuntui  olevan yleistiedon opiskelussa. Kysymyksiin haettiin eksakteja vastauksia. Monet kokeet olivat monivalintatehtäviä täynnä.

International Managementin kurssilla meillä oli parikin kertaa karttaharjoitukset, joissa yritimme sijoittaa kartalle maita, joista esimerkiksi Ikea, BlackBerry, vodka tai mandariinit ovat kotoisin. 

Paikallisten oppilaiden päät pyörivät kuin tennismatsin katsojilla, kun he yrittivät löytää Ruotsia ja Kanadaa kartalta. Eikä tainnut olla heissä ketään, joka olisi osannut luetella kaikki Skandinavian maat. Heillä taisi olla vaikeuksia jo erottaa Afrikka ja Amerikka toisistaan. Hitleristä ei kukaan ilmeisesti ollut kuullutkaan.

Opettajilla oli tapana perua luentoja miten sattuu joko ilmoittamatta tai mitä ihmeellisimpiin syihin vedoten. Yleensä joku perheenjäsen oli sairastunut. Todella harvoin oli sellaisia viikkoja, ettei yhtäkään luentoa olisi peruttu tai joitain erikoisjärjestelyitä ollut. Kovimpaan suorituksen ylsi yksi opettaja, joka perui ehkä puolet luennoistaan. 

Luentoja peruttiin jopa ilmoittamatta, pahimmillaan puolet koko lukukauden luennoista erään kurssin osalta.

Mitä jäi käteen?

Opetuksen taso siis oli mitä oli. Ystäväni kutsui yliopistoaan Kuala Lumpurissa kulissiyliopistoksi. Sama nimitys sopii kyllä myös Penangin yliopistoon.

Minulla oli onneksi koulua vain kahtena päivänä viikossa, joten opinnot eivät liikaa päässeet rasittamaan! Sain kaikki neljä kurssiani suoritettua kyllä.

Yhteenvetona voisin siis todeta, että jos haluaa panostaa opiskeluihin ja niiden laatuun, älä mene Malesiaan. Jos taas haluat viettää mukavaa aikaa kivassa porukassa lämpimässä maassa, ja matkustella ympäriinsä edullisesti, niin se on siihen juuri oikea paikka. Täytyy sanoa, että suosittelen vahvasti myös jälkimmäistä vaihtoehtoa omiin kokemuksiini vedoten 😉

Yleisesti ottaen pitäisin vaihto-opiskelua järkevänä vaihtoehtona kaikille suomalaisille. Itse asiassa sen pitäisi olla pakollinen jokaiselle. Sen verran kasvattava ja ymmärrystä laajentava kokemus on kyseessä, vaikka opinnoista ei saisikaan paljoa irti.

Näkymät asunnolta Penangin saarella.

Korruptio Malesiassa

Erään kurssin miesopettaja oli kriminologi, ja opetti sosiaalitieteiden puolella kyseistä rikollisuutta yhteiskunnallisena ilmiönä tutkivaa tiedettä. Korruptiosta puhuttaessa hänen asenteensa viittasi hieman siihen, että periaatteessa hän olisi korruptiota vastaan.

Hän kertoi juttua malesialaisista poliisivoimissa työskentelevistä johtohenkilöistä. Heidän palkkansa on siinä 2500 euron tuntumassa kuukaudessa, mutta jotka siitä huolimatta polttavat päivittäin liudan huippukalliita sikareita, ja viihteelle lähtiessään juovat sikakalliita konjakkeja pullokaupalla. 

Kyseinen opettaja oli näiden miekkosten kanssa oikeinkin hyvää pataa, ja kuulemma aikanaan istunut iltaa heidän kanssaan useasti nauttien ilmaisista tarjoiluista. Hän ei ainakaan mukamas tiennyt, kuka näiden poliisijohtajien juomat ja sikarit maksaa, eikä siksi nähnyt siinä mitään väärää, että hän on näistä ilmaisista tarjoiluista myös nauttinut. Opettajan mukaan lahjonta on Malesiassa sosiaalinen normi. 

Korruptio on Malesiassa sosiaalinen normi.

Kriminologian opettaja, USM

Malesiassa on siis korruptio todella voimissaan. Jos esimerkiksi poliisi pysäyttää sinut liikenteessä, ja alkaa puhumaan sinuille satojen ringitien sakoista, niin siitä selvinnee lyömällä muutaman kymmentä euroa poliisille kouraan. 

Myös valtion virkamiehet ottavat helposti lahjuksia, ja valtion projekteissa lahjonta on yleistä. Myös nepotismia esiintyy eli suositaan omia sukulaisia. Hyvä veli -järjestelmä on myös eräänlaista korruptiota, jossa omat tutut ovat suosinnan kohteena. Mutta nämähän ovat maan tapoja Suomessakin eli aivan turha arvostella muita.    

Malesian tavat ja kulttuuri

Malesia ei aluksi näyttäytynyt minulle ystävällisten ihmisten maana. Malesialaiset ovat ehkä hieman samanlaisia kuin suomalaiset. Vieraille ei hymyillä, eikä mennä juttelemaan.

Asiakaspalvelijat vaikuttavat epäystävällisiltä ja palvelu tylyltä. Vitsailinkin, että malesialaiset ovat saaneet suomalaisen asiakaspalvelukoulutuksen. Todellisuus tietenkin on, että suurin osa asiakaspalvelijoista ei ole saanut minkäänlaista asiakaspalvelukoulutusta. 

Koska Malesiassa ei yleensä anneta tippiä, ei tarjoilijoiden tarvitse edes yrittää miellyttää asiakkaita. Ruoat vain kannetaan pöytään edes sanomatta kenen ruoka-annos on kyseessä. Kalliimmissa paikoissa palvelumaksu (n. 10 %) ja valtion verot lisättiin vielä ravintolan listahintaan. Tämänkään en silti ole havainnut parantavan palvelun tasoa.

Vaikka malesialaiset vaikuttavat päällepäin epäystävällisiltä, he ovat lämminsydämisiä ihmisiä, kun heihin tutustuu. Kielitaito saattaa olla ongelma kanssakäymisessä, sillä kaikki eivät puhu englantia kovinkaan hyvin. Silti varsinkin malesialaiset lentopallon pelaajan ottivat minut hyvin vastaan, pitivät huolta asioistani pelireissulla ja auttoivat kaikin mahdollisin tavoin.

Lue lisää: Selviytymisopas Malesian kulttuuriin – Toimi näin ja vältät virheet

Ruoka ja juoma

Riisi ja nuudelit ovat oleellinen osa päivittäistä ruokavaliota Malesiassa, ja niitä saatetaankin syödä kolmesti päivässä (kokemusta tästä on itsellänikin). Ruoka on usein mausteita ja tulista, mutta ei aivan yhtä tulista kuin naapurimaassa Thaimaassa. Röyhtäily ruokailun jälkeen ei ole huono tapa Malesiassa. 

Possua ei yleensä löydy ruokalistalta, sillä se on muslimeilta kiellettyä. Samoin alkoholia ei myydä kaikissa kaupoissa tai ravintoloissa, koska se on kielletty islaminuskoisilta ja hinduilta. Alkoholi on muutenkin verrattain kallista Malesiassa. 

Malesiassa ruoka syödään usein ilman veistä pitäen lusikkaa oikeassa kädessä ja haarukkaa vasemmassa. Ruoka viedään suuhun lusikalla, ei koskaan haarukalla.

Kiinalaista ruokaa syödään usein luonnollisesti tikuilla, mutta malesialaiset suosivat myös perinteistä sormin syömistä. Tällöin käytetään vain oikeaa kättä, sillä vasen käsi on ns. “likainen käsi”. Sitä käytetään wc:ssä peseytymiseen, eikä monin paikoin käymälöissä ole lainkaan vessapaperia tarjolla. Jos siis et koe vesipesun olevan toimiva ratkaisu sinulle asiointisi jälkeen, pidä aina vessapaperia mukanasi.

Käytöstavat Malesiassa

Koska vasen käsi on likainen käsi, on epäkunnioittavaa ojentaa tai ottaa sillä vastaan mitään. Malesiassa siis käytetään oikeaa kättä, ja usein samalla kosketetaan vasemmalla kädellä oikean käden kyynärpäätä, koska se osoittaa kunnioitusta. Malesiassa voi myös antaa tai ottaa molemmin käsin.

Kättely Malesiassa ei sisällä yleensä voimakasta kädenpuristusta, johon olemme esimerkiksi Suomessa tottuneet. Kättelyn jälkeen malesialaiset koskettavat usein sydäntään. Se ilmeisesti tarkoittaa, että “tervehdin sinua täydestä sydämestäni”. Muslimimiehet eivät kaikissa yhteisöissä suostu tervehtimään naisia kättelemällä, ja muutenkin naisten asema on usein heikompi kuin miesten.

Malesiassa ei ole suotavaa osoitella ketään etusormella, sillä sitä pidetään epäkohteliaana ja jopa aggressiivisena käytöksenä. Osoittaminen tapahtuu usein peukaloa käyttäen. Älä myöskään kosketa kenenkään päätä.

Kasvojen pelastaminen on Malesiassa, kuten monissa muissakin Aasian maissa, tärkeää. Maassa pyritään välttämään häpeän aiheuttamista muille. Siksi negatiivisia asioita ei usein sanota suoraan tai äänen tasoa ei koroteta kieltäytymisen merkiksi. Havaitsinkin  suomalaiseen suoruuteen tottuneena joskus käyttäytyväni aivan liian suorasukaisesti ja ilmaissut tunteeni ja ajatukseni selkeästi, mikä ei ole hyvä asia Malesiassa.

Lentopallo-ottelussa sain keltaisen kortin ihan normaalista tuuletuksesta! Sainkin joukkuekaverilta kutsumanimekseni “Angry Bird”! Kyseinen peli oli tunnettu Aasiassa, ja jotkut jopa tiesivät sen olevan suomalainen siis.

Sain paikallisilta joukkuekavereilta kutsumanimen “Angry Bird.”

Henkilökohtaiset kysymykset on asia, johon Aasiassa saa totutella. Ihmiset tulivat Malesiassa esimerkiksi kysymään suoraan, paljonko te maksatte vuokraa asunnostanne tai tiedustelivat pelikenkieni hintaa. Aivan normaalia on tiedustella ikää tai palkkaa suoraan, kun taas esimerkiksi Suomessa moisia kysymyksiä ventovieraalle pidetään tungettelevina.

Yhteenveto Malesia-kokemuksistani

  • Uuteen maahan muuttamiseen ja kulttuurishokkiin kannattaa valmistautua tutkimalla taustoja, tapoja ja kulttuuria etukäteen, jotta ymmärtää mahdollisimman hyvin kohdemaata. Erityisesti ei-länsimaissa muslimimaassa asuminen on hyvin erilaista kuin vaikka täällä kotoisassa Suomen maassa. 
  • Malesia ei ole kehittynyt ja korkean tulotason valtio, vaikka se onkin yksi Kaakkois-Aasian kehittyneimmistä maista. Monet ihmiset tulevat siellä toimeen muutamalla sadalla eurolla kuukaudessa, ja ihmettelevät tietenkin länsimaiden korkeaa hintatasoa. 
  • Malesiassa esiintyy vielä runsaasti korruptiota, vaikka siihen tavallinen matkailija ei välttämättä törmääkään suoraan.
  • Byrokratiaa on paljon ja monet asiat etenevät erittäin hitaasti. Tuntuu, että monet yksinkertaiset asiat on tehty kovin hankaliksi. Suomalaisena saa opetella kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa, kun asiat eivät toimikaan ”hyvin” ja samalla tavalla kuin kotimaassa. Odottelua ja papereiden pyörittämistä on tiedossa Malesiaan muuttaville.
  • Malesia ja Suomi ovat todella erilaisia paikkoja. Ne ovat paljon erilaisempia kuin osasin kuvitellakaan, enkä kaikkia eroavaisuuksia osaisi mitenkään sanoin kuvaillakaan vieläkään. Jotkin asiat ovat paremmin Malesiassa, jotkut taas Suomessa. Malesialaiset ovat ylpeitä maastaan ja malesialaisuudestaan, samoin kuin me olemme kotimaastamme ja suomalaisuudestamme. Lyhyesti sanottuna neuvoni on, että varaudu erilaisuuteen, jos muutat Malesiaan.
Fiilikseni Kuala Lumpurissa formuloita katsomassa.

Opiskelu ei ollut pääpainossa Malesiassa, vaan halusin reppureissata eri maissa. Alue on todellinen paratiisi budjettimatkailijalle. Lue 10 syytä, miksi kannattaa matkustaa Kaakkois-Aasiaan!

Leave a reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

13 comments