Kalevankankaan hautausmaa Tampereella on mielenkiintoinen vierailukohde. Siellä lepää monia suomalaisia merkkihenkilöitä, joiden hautojen etsiminen kartan avulla on yllättävän hauskaa ajanvietettä. Sisällissodan aikana alueella käytiin kovia taisteluita. Talvi- ja jatkosodan aikana sieltä puolustettiin Tamperetta Neuvostoliiton pommituksilta. Siksi vuonna 2020 140 vuotta täyttänyt Kalevankankaan hautausmaa on historiallisesti erittäin kiinnostava paikka.
Kalevankankaan hautausmaan perustaminen
Kalevankankaan hautausmaa otettiin käyttöön 25.7.1880. Kaupungissa tarvittiin lisää tilaa haudoille erityisesti 1860-luvun katovuosien vuoksi.
Alue oli tunnettu Kalevankankaana jo aiemmin. Siellä sijaitsi Tammerkosken ja Messukylän rajapyykkinä toiminut viisikulmainen ja kolme metriä korkea Kalevankivi. Siitä on mainintoja jo 1500-luvulta.
Kiveen liittyi erilaisia vanhan kansan uskomuksia. Yhden mukaan Kalevanpoika-niminen jättiläinen olisi heittänyt sen vihastuksissaan erään talon isäntäväen päälle. Kivi on kuitenkin jo aikoja sitten kadonnut paikalta.
Aluksi alue oli mäntymetsäistä ja kolkkoa, mutta vuosien saatossa sinne on istutettu runsaasti eri puulaleja. Luontoihmiset voivat bongailla puita, sillä tätä tehtävää varten on julkaistu erillinen kartta Kalevankankaan hautausmaasta. Nykyään alue on erittäin vehreä ja viihtyisä.
Lue lisää: Mitä tehdä Tampereella – 40 x vinkkiä.
Kalevankankaan hautausmaa sisällissodassa
Kalevankankaan hautausmaan alueella koettiin traagisia hetkiä vuonna 1918 sisällissodassa. Tampereen taisteluihin osallistui noin 30 tuhatta ihmistä, suurin piirtein saman verran kummallakin puolella.
Kalevankangasta pidettiin Tampereen valtaamisen kannalta tärkeänä kohteena. Alueella käytiin kiirastorstaina 28.3.1918 verisiä taisteluita valkoisten hyökätessä ja punaisten puolustautuessa. Taistelu oli yksi sisällissodan verisimmistä. Molemmat osapuolet kokivat raskaita tappioita valkoisten saavuttaessa hyvät asemat.
Valkoisten lopulta saatua Tampereen hallintaansa ja sotatoimien loputtua Kalevankankaasta tuli punavankien vankileirin sijaintipaikka. Hautausmaalla sijaitseva punaisten vainajien muistomerkki muistuttaa, että lähes kaikki sisällissodan aikana kaatuneet ja vankileireillä kuolleet ja teloitetut tamperelaiset punaiset on haudattu Kalevankankaalle. Haudattuja on ainakin 2700.
Kalevankankaan hautausmaan muistomerkkejä ja nähtävyyksiä
1918 punaisten vainajien muistomerkin lisäksi Kalevankankaan hautausmaalla on monia muitakin muistomerkkejä. Myös sisällissodassa kaatuneille valkoisille on pystytetty muistomerkki.
Höyrylaiva Kurun haaksirikon muistomerkki kertoo Näsinselällä myrskyssä 7.9.1929 sattuneesta onnettomuudesta. Laivan uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut onnettomuus. Se vaati 140 kuolonuhria. Uhreista 32 on haudattu Kalevankankaalle, joista 14 yhteishautaan. Kymmenen tuhatta ihmistä saapui paikalle kunnioittamaan onnettomuuden uhrien hautajaisia.
Eräässä vaatimattomassa hautakivessä lukee vain “Äiti”. Haudalle tuodaan paljon kynttilöitä ja kukkia, sillä sen äärellä ihmiset muistelevat muualle haudattuja äitejään.
Talvi-, jatko- ja Lapin sotien aikana rintamalla kaatuneita on Kalevankankaalle haudattu 756. Muistolaatan on saanut lisäksi 149 rajan taakse jäänyttä sankaria. 6.12.2017 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlissa kunniavartiossa jokaisella haudalla seisoi yksi sotilasasuinen henkilö. Sain olla yksi kunniavartiossa mukana olleista.
Oman muistomerkkinsä on lähelle sankarihautojen rivistöä saanut kahden Mannerheim-ristin ritari, kenraalimajuri Aaro Pajari. Sisällissodassa valkoisten puolella taistellut Pajari johti tamperelaisista tehtaiden työmiehistä koostuvia joukkoja talvisodassa, ja saavutti legendaarisen maineen myös miehistön keskuudessa, jotka olivat ylpeitä kuuluessaan Pajarin miehiin.
Kalevankangas näytteli myös osaa talvi- ja jatkosotien aikana. Ilmatorjunta suojeli Tamperetta muistomerkin osoittamasta paikasta, koska sieltä aukenivat hyvät näkymät joka puolelle. Talvisodan aikaan Tamperetta pommitettiin voimakkaasti, mutta jatkosodassa ilmahyökkäyksiä ei kohdistettu kaupunkiin kertaakaan.
Kalevankankaan hautausmaa on monien tunnettujen henkilöiden viimeinen leposija
Hautausmaan kävelykierroksella pääsee helposti sukeltamaan tamperelaisten ja suomalaisten historiaa. Niin paljon tunnettuja ihmisiä, julkkiksia, on haudattu Kalevankankaalle. Tunnetuimpia ovat varmasti rokkari Juice Leskinen (1950-2006) ja kirjailija Väinö Linna (1920-1992).
Leskinen syntyi Juankoskella, mutta tuli tunnetuksi Manserockin sanansaattajana muutettuaan Tampereelle opiskelemaan. Juicen laulut soivat edelleen radiossa, karaokessa ja nuotiolaulupiireissä. Kaikkien tuntemien kappaleiden lista on pitkä Syksyn sävelestä alkaen.
Väinö Linna tunnetaan erityisesti Suomen historiaa kuvaavien vaiheiden kuvaamisesta teoksissaan Täällä Pohjantähden alla ja Tuntematon sotilas, josta on tehty jo kolme elokuvaversiota. Tuntematon sotilas oli menestys jo kirjana, vaikka teos oli kiistelty. Ennen sen julkaisua menestykseen ei uskottu, ja eräissä arvosteluissakin se teilattiin totaalisesti.
Kirjallisesta urastaan tunnettuja ovat myös tamperelaiset runoilijat Yrjö Jylhä ja Lauri Viita. Vuonna 1903 syntyneeseen Jylhään sota ja toimiminen komppanian päällikkönä jätti niin syvät arvet, että hän päätti päivänsä vuonna 1956.
Komppanian päällikkönä toimiessaan Jylhä joutui vastoin tahtoaan noudattamaan käskyä viedä sotilaansa vastaiskuun, jossa suuri osa hänen joukoistaan joko kuoli tai haavoittui. Tästä verisestä hyökkäyksestä kertoo runo Rynnäkön jälkeen.
Jylhän tunnetuin runokokoelma on talvisodan jälkeen vuonna 1941 ilmestynyt Kiirastuli. Tuosta kokoelmasta on peräisin yksi tunnetuimmista runoista, Kaivo, jossa haavoittunut sotilas pyytää vettä. Juotavaa noutamaan lähtenyt sotilas kuolee luodista, ja hänen verensä virtaa kaivoon pilaten sen.
Lauri Viita, jonka sukujuuret isänsä Emilin puolelta ovat Virroilta, on tunnettu runokokoelmistaan Betonimylläri (1947) ja Moreeni (1950). Viita oli naimisissa runoilija Aila Meriluodon kanssa. Viita kuoli rattijuopon ajaman kuorma-auton törmättyä häntä kuljettaneeseen taksiin vuonna 1965.
Urheilijoista tunnettuja Kalevankankaalta viimeisen leposijan saaneita ovat esimerkiksi Pekka Marjamäki, joka oli parhaita puolustajia 1970-luvulla. Hän pelasi Tapparassa ja kuului maajoukkueen luottopakkeihin.
Myös toinen kuuluisa kiekkoilija, Aarne Honkavaara, on haudattu Kalevankankaalle. Häntä tituleerataan Suomen jääkiekkoilun “Grand Old Man” -arvonimellä. Honkavaara pelasi maajoukkueessa 1950-luvun taitteen molemmin puolin. Seuratasolla hän edusti Ilvestä ja Tampereen Kisa-Veikkoja.
Kalevankankaan hautausmaa vierailukohteena
Tampereella Kalevankankaan hautausmaalla kannattaa vierailla, vaikka olisit kuten minä, eli et mikään hautausmaiden suuri fani. Kalevankankaan hautausmaa tarjoaa mahdollisuuden hiljentyä muistelemaan menneitä aikoja ja ihmisiä.
Kalevankankaan hautausmaan muistomerkit ja tunnettujen ihmisten haudat eivät rajoitu vain näihin, joita tässä tekstissä esittelen. Monet muutkin jo edesmenneet ovat vaikuttaneet ratkaisevalla tavalla Tampereen ja Suomen historiaan. Hautausmaan sivuilta voit katsoa listan kaikista henkilöistä.
Jos taas historia ei kiinnosta, hautausmaalla voi vaikka vain kuljeskella ihaillen hienoa miljöötä tai näköalapaikalta avautuvia näkymiä. Hautausmaalla järjestetään myös opastettuja kiertokävelyitä. Kalevankankaan hautausmaan on myös saanut mobiilikartan.
Kiinnostavatko hautausmaat sinua? Mikä on vaikuttavin hautausmaa, jossa olet vieraillut?
Lue lisää:
Ilmaista tekemistä Tampereella – 25 vinkkiä
Kattokävely Tampereella ja Finlaysonin alueen histoa
Grand Hotel Tammerin historia ja yö Gagarin-sviitissä
Ota Maapalloilija seurantaan Facebookissa ja Instagramissa, jotta et jää uusista jutuista ja reissuvinkeistä paitsi!
Upeimmista ja vaikuttavimmista näkemistämme hautausmaista tulee mieleen Chacaritan ja Recoletan hautausmaat Buenos Airesissa ja Kristoffer Kolumbuksen hautausmaa Havannassa. Yleisesti hautausmaat eivät kovinkaan paljoa kiinnosta, mutta nuo mainitsemani hautausmaat ovat kyllä kauniita ja näyttäviä paikkoja. Myös historia kiinnostaa ja siksi koin esimerkiksi Salemin hautausmaan noitavainoineen varsin kiinnostavana paikkana. Varmaan Suomessakin olisi tosiaan hautausmaita, joilla on merkittäväkin historia, kuten tuo Kalevankangas.
Vai olivat Kalevanpojat, entisaikojen jättiläiset, remunneet myös täällä! Kiinnostavia tarinoita ja faktoja. Minulle hautausmaat ovat sellainen omanlaisensa rauhoittumisen paikka samoin kuin kasvitieteelliset puutarhat. Täytyy vierailla siis täällä, kun ensi kerran osun näille kulmille. 🙂
Minulla ei ole hajuakaan tarinoista Kalevanpojista, että missä ovat tehneet ja mitä 😀 Onko lisätietoa?
Tunnustaudun hautausmaafaniksi, aina en kuitenkaan etsi kuuluisuuksia vaan eri maiden kulttuurieroja. Kun nyt kysyit tuosta lempihautausmaasta niin heti tulee mieleen Tihvinskin hautausmaa Aleksanteri Nevskin luostaripuutarhassa Pietarissa (ihan siinä Moskva-hotellin vieressä). Se on upea kokonaisuus jonne on haudattu esim. Tsaikovski, Dostojevski ja Rimski-Korsakov.
Toki Kalevankankaaltakin tuntuu löytyvän suurmiehiä ja historiaa. Noita mobiilikarttoja tuntuu nykyään löytyvän useasta paikasta, helpottaa kovasti kun tietää mitä etsii.
Mielenkiintoisia tarinoita ja paljon Suomen historiaa. Hautausmaat eivät ole itselle mitään varsinaisia ykköskohteita, mutta usein historiallisuuden lisäksi myös yllättävän kauniita. Ensimmäisenä ulkomailta käydyistä tulee mieleen Firenzen Cimitero delle Porte Sante, jossa oli todella kauniita muistomerkkejä ja upeat näköalat yli kaupungin.
Melkein pitäisi tänne palata kiertelemään enemmänkin.
Kesällä Tampereella käydessämme teimme yhden iltaretken kimpassa Evasion -blogia (https://www.rantapallo.fi/ankka/) pitävän Stacyn kanssa ja kun tuli puheeksi Juice Leskinen, niin kurvattiin katsomaan hautakin, mikä sujui nopeasti, kun oli paikallinen mukana oppaana. Mutta sillä kertaa ei ollut aikaa laajemmalle kierrokselle.
Kesälomareissulla tuli sattumalta käytyä useassa vanhassa kirkossa ja samalla tuli piipahdettua hautuumaalla, lähinnä tuli etsittyä vanhimpia hautoja. Helsingissä olen muutaman kerran käynyt Hietaniemen ja Ortodoksisella hautausmaalla bongamassa, kuuluisuuksien hautoja. Näissä järjestetään myös opastettuja kierroksia, ja ne ovat olleet mielessä, mutta syystä tai toisesta jäänyt vielä käymättä.
Tuolta löytyy myös omat isovanhemmat ja perheystäviä. Tuttu paikka, jonka historiasta isäni ehti kertoa paljon ennen kuolemaansa (hänen kohdallaan tosin päädyimme Näsijärveen emmekä Kalevankankaaseen).
Itsekin tykkään hautuumaista. Suosikkeina mainittakoon Pariisin Pere Lachaise ja Varsovan Juutalaisten hautausmaa. Jälkimmäinen oli ihan metsittynyt ja aavemainen; siksi jäi mieleen