Tämä matkabloggaajien 10 matkailufaktaa minusta -blogihaaste on napattu Unelmatrippi-matkablogista.
1. Matkaseura on tärkeä osa reissua
Tärkein asia ykkösenä. Vaikka olen käynyt reissuissa useampien kaverien ja oman perheenikin kanssa, niin matkakumppanina on pääasiassa vaimo. Instagramin puolella seuraaville lieneekin tullut tutuksi Traveling Kristiina.
Yhteistä taivalta meillä on takana kohta kahdeksan vuotta. Kosinta tapahtui Albaniassa (yksi suosikkikohteeni Euroopassa!) vuonna 2018. Sormukset ostettiin samalla reissulla Kreikan puolelta. Jotenkin oltiin siellä niin kuivassa kunnossa, että Suomeen päästyämme ne sormukset eivät enää kummankaan sormiin mahtuneet. Onneksi ne olivat halvat.
Naimisissa olemme olleet vuodesta 2019. Häät ovat yksi upeimmista kokemuksista ja muistoista, vaikka alkuun olin skeptinen, kannattaako yhden päivän takia käyttää niin paljon rahaa.
Yhdessä olemme käyneet 15 eri maassa, joista suurin osa Euroopassa. Kaukomaita yhteisellä listallamme ovat Thaimaa, Kuuba, Gambia ja Senegal.
Vaimossa parasta on, että hän sietää minun pöljiä juttujani, ja vieläkin joskus jopa nauraa niille. Reissuissa yhteiselo sujuu hyvin, paitsi jos nälkäkiukku iskee tai hänellä on liian kuuma.
2. Blogin nimen tausta
Maapalloilija on mielestäni oikein hyvä nimi blogilleni. Pitkään sitä kehittelinkin. Ihme, että kukaan muu ei ollut sitä keksinyt ottaa käyttöön.
Taustana siis on matkailun lisäksi toinen harrastukseni. Palloilu on vienyt minut useampaan maahan. Olen nimittäin käynyt lentopallo- ja beach volley -turnauksissa pelaamassa Virossa, Latviassa, Liettuassa, Italiassa ja Portugalissa sekä pelannut vaihto-opiskellessani Malesian liigaa. Venäjällä olen käynyt pelireissussa valmentajan ominaisuudessa.
Portugalissa meidät biitsin pelaajat vietiin hotellilta oikein poliisisaattueessa pelipaikoille. Huikea pieni muisto, kun kyseessä oli kuitenkin vain opiskelijoiden EM-turnaus.
3. Kohta 10 vuotta reissusta, joka muutti kaiken
Vuonna 2011 lähdin reppureissuun ja vaihto-opiskelemaan Kaakkois-Aasiaan. Kokemus oli elämäni upea ja todella jäänyt mieleen. Uusien paikkojen näkeminen, erilaiset kulttuurit ja monenlaiset elämykset ovat sen jälkeen olleet jatkuvasti haaveena.
4. Matkustan mieluiten uusiin maihin
Tulevien reissujen suunnittelussa yksi tärkeä kriteeri on, että ne suuntautuisivat uusiin maihin. Toisaalta joihinkin mielenkiintoisiin maihin, kuten Italiaan, olen matkustanut monta kertaa. Ja moniin maihin voisin mielelläni matkustaa uudemmankin kerran. Käytyjä maita on tällä hetkellä (vuoden 2020 lopussa) 41.
5. Vatsa on heikoin kohtani reissuissa, mutta olen välttänyt lääkärikäynnit
En voi ymmärtää sitä, miten minulle tulee joku nopeasti ohimenevä ruokamyrkytys tai vähän aggressiivisempi vatsatauti helpommin kuin kanssamatkaajillani. Lähinnä siis tuolla eksoottisemmissa kohteissa minä olen näistä muutamat kerrat kärsinyt muiden pysyessä ihan terveinä. Pitäisikö minun tarkemmin katsoa, mitä suuhuni laitan vai miten tämä on mahdollista?
Kohtalaisen hyvin on silti sujunut, kun en ole joutunut lääkärissä käymään reissuillani ikinä. Muutamia öitä olen kuitenkin saanut vessassa ravata sekä kärvistellä bussissa ja lentokoneessa.
6. Reissuissa on sattunut pikkumokia
Tästä aiheesta kirjoitin oikein oman postauksensa, kun tuli muutamia tapauksia mieleen. Täältä voit lukea viisi pahinta reissumokaani. Esimerkik olen varannut hotellin eri maasta kuin missä tarkoitukseni oli vierailla, viisumi pääsi umpeutumaan Thaimaassa ollessa ja kerran loppui paikallinen valuutta matkan aikana niin, että taksikuski heitti meidät pois kyydistä kesken matkan.
7. Voin tulla vähilläkin tavaroilla toimeen reissussa
Yksitoista päivää reissussa keväisessä New Yorkissa pelkillä käsimatkatavaroilla oli mielestäni ihan hyvä saavutus. Pitäisi vaan pakata useammin rohkeasti vähemmän mukaan. Pitkät viikonloput menevät helposti reissussa pelkällä repulla, mutta pidemmille matkoille yleensä lähtee matkaan 65-litrainen rinkka. Tajusin, että sekin on jo 10 vuotta vanha ja aika monessa reissussa ollut mukana.
8. Lentäminen yöllä on painajaismaista
Reilun 190 senttisen varteni kun istutan lentokoneen sikaosaston istuimeen, ja matka-aika on 11 tuntia läpi yön, niin tiedän unien jäävän aika olemattomiksi. Niitä istuimia kun ei saa kallistettua paljoakaan. Paitsi edessäni oleva henkilö sen verran, että kykenee yllättävällä liikkeellä murskaamaan polvilumpioni.
Nuokkuminen lähes pystyasennossa ei ole inhimillistä. Omat mittani eivät tilannetta helpota. Sen vuoksi lennän mieluummin päivällä. Muutenkin tarvitsen rauhaa unta varten eli korvatulpat ja unimaski ovat aina reissuissa mukana. Kadehdin siis heitä, joilla unenlahjat ovat tallella.
9. Olen reissusuunnittelija
Tärkeä osa reissaamista on suunnitella reissuja, kohteita ja reittejä, vertailla hotelleja ja lentoja sekä tutkia kohteen nähtävyyksiä ja aktiviteetteja ennen matkaa. Toisaalta pidemmissä reissuissa, joissa soveltamisen mahdollisuuden voi jättää, niin kaikkea en varaa etukäteen.
Reissuni ovat siis olleet omatoimisia poikkeuksena Gambia, johon oli paljon kätevämpi vain ottaa pakettimatka. Vaimon järjestämä yllätysmatka on toinen poikkeus, jonka suunnitteluun en luonnollisestikaan osallistunut.
10. Historia kiinnostaa
Tutustun usein mielenkiintoisiin maihin ja kohteisiin jo kotimaassa lukemalla kirjallisuutta tai tutkimalla netistä historiaa ja henkilöhahmoja. Esimerkiksi ennen Kuuban matkaa luin kirjat sekä Fidel Castrosta että Ernesto “Che” Guevarasta. Muutenkin erilaiset faktat kiinnostavat ja syventävät reissukokemusta.
10 matkailufaktaa minusta -blogihaaste
Osallistu 10 matkailufaktaa minusta -blogihaasteeseen! Tee näin ja kopioi nämä ohjeet mukaan omaan postaukseesi:
- Kirjoita 10 matkailufaktaa minusta -blogipostaus, jossa kerrot otsikon mukaisesti 10 matkailuun liittyvää faktaa itsestäsi.
- Linkitä jutussasi alkuperäiseen, Unelmatrippi-blogin liikkeelle laittamaan 10 matkailufaktaa minusta -postaukseen.
- Haasta mukaan haluamasi määrä muita bloggaajia.
- Haasteeseen voi halutessaan tarttua kuka tahansa bloggaaja myös ilman haastetta.
Linkittäkäähän kaikki haasteeseen osallistuneet oma postauksenne myös tänne kommenttikenttään!
Tässä olikin kiinnostavia faktoja! Enpä ollut tajunnut tuota palloilun ja blogin nimen välistä yhteyttä, vaikka lentopalloilusta aiemmin kyselinkin… Tuo lentokonematkustaminen on tosiaan hirveää myös omasta mielestäni, vaikka muutaman sentin lyhyempi olenkin. Itse en tosin näe kovin isoa eroa siinä, onko kyse päivä- vai yölennosta, järkyttävää joka tapauksessa.
Joo, en tajua, miten joku voi hehkuttaa, kuinka hienoa lentomatkustaminen on! Turistiosastossa se ei sitä todellakaan ole… Kunpa joskus pääsisi bisnekseen! 😀
Mä voin kyl puolestani sanoa, että kulkeminen ihan missä tahansa kulkuneuvossa on tällein 155 senttiselle aivan leppoista ja asentoja löytyy useita. Tähän päälle vielä hyvät unenlahjat niin herätä voi aina tyyliin perillä.
Mut en ollut myöskään tajunnut mistä blogin nimi on peräisin, olipa nerokas! 🙂
*Kateellinen unenlahjoista ja muista matkailijalle oivista ominaisuuksista* 😀
Kiva, että lähdit mukaan haasteeseen! Meillä on näemmä aika paljon yhteistä näiden faktojen pohjalta. 🙂
Minäkin reissaan mieluiten pariskuntana, vaikka on reissuja toki tullut tehtyä myös kavereiden kanssa ja muutaman kerran myös yksin. Repulla pärjää helposti lyhyemmät reissut (noin viikko), mutta rinkka tai joskus matkalaukku lähtee usein minulla mukaan, jos matka on yli viikon kestävä. Matkatavaroiden tarve riippuu tietysti aika paljon perillä ja lähtöpaikassa vallitsevasta säästä ja reissulle suunnitellusta ohjelmasta. Yleensä pesen tai pesetän reissussa vaatteita viikon välein, joten periaatteessa viikon kamat riittäisivät aina. Mutta jos mukaan tarvitaan esim. vaelluskamoja tai toppavaatteita, niin repusta loppuu minulla äkkiä tila. Pitkille reissuille saatan myös ottaa järkkärikamojen lisäksi myös tietokoneen, mikä lisää tykötarpeineen käsimatkatavaroiden painoa sen verran, että ne eivät enää helposti mahdu lentoyhtiöiden painorajoihin.
Myös minä matkustan mieluusti uusiin maihin, mutta palaan myös tuttuihin kivoihin maihin tai paikkoihin yhä uudestaan. Uuteen maahan suuntaaminen ei onnistu aina niin helposti, joten se tietenkin vaikuttaa tähän.
Sain oman faktapostauksen juuri valmiiksi ja uunista ulos. Näitä on kiva lukea ja tehdä havaintoja mitkä asiat osuvat yksiin ja mitkä ei. Minäkin pärjään aika vähillä matkatavaroilla ja mielummin matkustan niin kevyesti kuin mahdollista. Uudet maat kiinnostavat myös ja yritän saada plakkariin ainakin yhden uuden joka vuosi. Tänä vuonna se voi olla haasteellista, jos matkustusrajoitukset pysyvät tiukkoina.
Olen pitkään matkustanut käsimatkatavaroilla, mutta nythän halpalentoyhtiöt pienensivät cabiinilaukun koon reppukokoon – se onnistuu enää pidennetyllä viikonlopulla 🤪. Tykkään myös suunnitella ja edelleen harmittaa yksi reissu, jossa luotin perheenjäseneni paikallistuntemukseen – jälkikäteen osui silmään monta upeaa kohdetta , jotka jäivät sillä reissulla näkemättä.
Multa on jotenkin (en tajua miten!) mennyt tämä haaste kokonaan ihan ohi. Täytyy ehdottomasti ensi viikolla itsekin osallistua tähän 🙂 Kivoja faktoja, joista erityisesti tuo ensimmäinen nousi lempparikseni.
Samaa mieltä, yölennot on ihan painajaista. Ei pystyasennossa voi nukkua! Itsellä myös reissuinto alkoi aikoinaan opiskelijavaihdosta. Samaistun myös tuohon herkkävatsaisuuteen. En usko, että kyse olisi siitä, että pitäisi tarkemmin katsoa mitä syö. Toisilla on vaan herkemmät vatsat. 🙂 Maapalloilija on kyllä mahtava nimi! Tää on kiva haaste, harmi kun olen jo aikoinaan kirjoittanut ihan samanlaisen postauksen.
Kivaa lukea näitä matkailijan paljastuksia. Kuinka ollakaan itselle myös yö lentäminen on tuskaa. Joskus saa nukuttua joskus taas ei millään.
Hauska listaus! Kiva, että avasit ajatusta blogisi nimen takana. Olin jo aiemmin ajatellut sen olevan hyvä nimi, mutta nyt palloilutaustasi myötähän se on todella osuva!
Mielenkiintoista – ja aikalailla samalla tavalla matkustan. Mun vatsa on ollut aika heikkona Intiassa – jossa olen ollut kolme kertaa työmatkalla. Vaikka kuinka asuu viiden tähden hotelleissa ja välttää katuruokaa siellä, niin silti se on aina iskenyt. Precosaa ja Immodiumia menee. ja kuten sanonta kuuluu: Kuiva pieru Intiasssa on matkamiehen unelma. Muissa maissa ei ole ollut vastaavia tilanteita ja pierutkin on pysyneet kuivina.
😀
Hauskasti johdettu tuo blogin nimi. Hyvän nimen keksiminen selvästi vie aikaa. Minä käytin oman blogini nimen pohtimiseen kokonaista viisi minuuttia ja sen kyllä huomaa. 🙂
Jaan kanssasi suunnitteluinnon ja kiinnostuksen historiaan. Pakkaamisen suhteen en ole kanssasi aivan yhtä pedantti. Tavaraa tulee yleensä mukaan turhankin paljon. Lentokoneessa en kärsi ahtaudesta kovin paljoa, vähän lyhyempi kun olen. Nukkumista tämä ei kuitenkaan auta. Pitkilläkään lennoilla en ole juuri koskaan saanut kunnolla nukuttua. Tosin pari kertaa olen onnistunut pääsemään businessluokkaan ja siellä sain ihan kelpo unet. 🙂
Mekin pidämme toisistamme, myös matkoilla 🙂 – eli soolomatkaijoita olemme olleet lähinnä vain olosuhteiden pakosta, eli työmatkoilla.
Mukavaa, että olet löytänyt idean katsoa maailmaa mahdollisimman laajalti, eli etsiä aina uusia kohteita.
Matkatavaroiden osalta menemme vähän reissun mukaan: lyhyellä matkalla vähäisellä määrällä, vaikka käsimatkatavaroilla, mutta pitemmällä matkalla tavaraa sitten tarpeen mukaan: jos vaikka kiertomatkalla on kuumaa ja viileämpää, niin helposti tarvitaan vähän enemmänkin vaihtoehtoja. Lisäksi yritämme välttää pesettämistä, ainakin jos etenemme ripeästi, sillä se aina vaatii kuitenkin päivän tai pari ja aikaa pesulan etsimiseen ja pyykkien hakemiseen. Lisäksi ei ole kerta eikä kaksi kun maailmalla pesettäminen on pilannut yhden jos toisenkin vähän paremman vaatteen.
Saa kyllä sun kanssa ihmetellä, miksei tota nimeä oo aiemmin keksitty – nyt kun avasit sen taustat! Kiva yhdistää matkustaminen ja pallolajit! Mä kans tykkään matkustaa aina uuteen maahan, mut sit tietty on näitä maita missä on niin paljon nähtävää eri paikoissa, et täytyy palata 😀 Suunnittelu on kyllä kivaa ja onhan se osa (oleellista) kokonaisuutta. Tuntikausia saa upotettua aikaa lentojen ja majapaikan vertaamiseen/varaamiseen. Egyptissä aikoinaan sano matkaopas, et jos mahatauti tulee, niin pitäis hakea paikallista pöpölääkettä, kun se puree paremmin siihen paikalliseen bakteerikantaan. Silloin puhuttiin, et ne pöpöt tulis siellä seteleistä.
Hyvin keksitty bloginimi. Tuohon suunniteltu -osioon moni varmasti samaistuu. Mikä onkaan ihanampaa, kun tutkia matkakohteita etukäteen ja miettiä, mitä kaikkea siellä haluaa tehdä.
Mielenkiintoisia juttuja, joista huomasin paljon yhtäläisyyksiä omaan matkailutyyliin. Oli myös kiinnostavaa lukea tuon blogin nimen taustoista. Ja otan osaa pitkien lentomatkojen takia. Ite olen “vain” 175cm ja jo mulle tuo turistiluokassa istuminen tekee vaikeuksia, puhumattakaan siitä että saisi nukuttua silmänräpäystäkään. Niin ja joo, mulla myös vuonna 2011 oli käänteentekevä matka, kun lähdin yksin ensimmäistä kertaa ulkomaille suorittamaan koulun työharjoittelun. Sen jälkeen maailma avautui ihan uudella tavalla!
Hei! Kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. Monissa kohdin tunsin samankaltaisuutta kanssasi, mm. matkaseuran, suunnittelun ja historian osalta. Toistaiseksi olemme reissanneet lähinnä Euroopassa, mutta jos vielä joskus pääsisi espanjankielisiin Etelä-Amerikan maihin.
Juha
Olipa hauskasti johdettu nimi! Nerokasta. Nämä blogin taustoja ja siis bloggaajan myös, valottavat postaukset ovat erittäin mielenkiintoisia lukea
Hauska lukea näitä matkailufaktoja ja saada kurkistus blogin taakse.
Blogin nimi on erinomainen ja hyvin keksitty.
Matkojen suunnittelu on ihan parasta 🙂