Durmitorin kansallispuisto ja Mustajärvi

Edellisessä postauksessa kerroin, kuinka saavuimme Serbiasta Pohjois-Montenegroon. Kohteemme oli Durmitorin kansallispuisto. 

Taran siltaa ja rotkoa ihmeteltyämme jatkoimme matkaa kohti Žabljakin kaupunkia, joka on suosittu paikka yöpyä alueella. Meidän hotellimme sijaitsi muutaman kilometrin kaupungin ulkopuolella. 

Tien varrella oli runsaasti mökkikyliä ja lisää näytti nousevan joka puolella. Tästä pystyi jo päättelemään, että turistit olivat löytäneet kansallispuiston. 

Kirjauduimme hotelliimme juuri, kun alkoi hieman sadella, joten jäimme hetkeksi lepäilemään ja pitämään sadetta. 

Durmitorin kansallispuisto

Durmitorin kansallispuisto sijaitsee 160 kilometrin päässä Kotorista. Se tekee siitä suositun päivän tai parin kohteen maahan saapuvien turistien keskuudessa. Retkelle voi lähteä opastetusti, mutta koska autoilu Montenegrossa on helppoa, suosittelen auton vuokraamista. Me vuokrasimme Tivatin lentokentältä auton Localrentin kautta.

Kansallispuisto on Unescon maailmanperintökohde, joka tunnetaan upeista vuorimaisemista, vehreydestä ja kirkkaista vesistä. Siellä sijaitsee edellisessä postauksessa mainittu Taran kanjoni. 

Durmitorin kansallispuistossa on useita vuoria, jotka kurottavat yli kahteen kilometriin. Siellä sijaitsee myös Montenegron korkein kohta, 2.523 metrissä oleva Bobotov Kuk. 

Durmitorin kansallispuisto ja Mustajärvi

Sateen lakattua suuntasimme autolla Žabljakin kaupungin läpi yhdelle Durmitorin kansallispuiston kuuluisimmista nähtävyyksistä, Mustajärvelle (Black lake, paikallisittain Crno Jezero). Pysäköinti maksoi pari kolme euroa tunnilta. Kansallispuistomaksu oli viisi euroa per henkilö. 

Viimeisimmällä jääkaudella 10.000 vuotta muodostunut jäätikköjärvi on erittäin suosittu käyntikohde ja vetonaula kansallispuistossa. Parkkipaikalta järvelle on noin kymmenen minuutin kävelymatka päällystettyä tietä pitkin. Sateen jälkeinen kostea usva leijui järven yllä satumaisesti meidän sinne saapuessamme. 

Järvessä voi uida tai siellä voi vuokrata soutuveneen tai kajakin. Suosituin aktiviteetti varmasti on järven ympäri patikoiminen. Järvi ei ole suuren suuri, joten sen 3,5 kilometrin mittaisen helppokulkuisen kierroksen kävelee tunnissa.  

Me yritimme kävellä pieniä polkuja pitkin, jotka seurasivat järven rantoja pitkin. Se olikin monin paikoin haastava reitti tai ei joka paikassa oikein polkua kulkenut. Välillä piti tarpoa metsän kautta ja välillä kiipeillä rantakallioilla, vaikka näytti, että eteen päin ei ehkä pääsisikään. Uskoimme kuitenkin itseemme, sillä edellä kulki joku aasialainen nainen sandaaleissa. 

Järven ympäri menee myös pidempi kierros, joka on kuuden kilometrin mittainen. Sen kulkeminen veisi pari kolme tuntia. Sillä välillä on enemmän jyrkkiä nousuja ja laskuja. Tältä reitiltä on hyvät panoraamanäkymät järvelle. 

Veikka Mustajärvi on turistien täyttämä kohde sen helppouden vuoksi, se kannattaa silti ehdottomasti kokea Durmitorin kansallispuistossa. 

Söimme päivällistä järvellä sijaitsevassa ravintolassa, joka ei ollut halpa, mutta ei mikään kalliskaan. Paluumatkalla hotellille pysähdyimme Žabljakin keskustassa kaupassa. Siellä väkeä liikenteessä, joten on todellakin hyvä idea katsella majapaikkaa kaupungin ulkopuolelta. 

Durmitorin kansallispuiston vinkit lyhyesti

• Mitä tehdä: Vaeltaminen, koskenlasku, näe Taran silta, zipline Tara-kanjonin yli, maastopyöräily, näe keskiaikaiset hautakivet.

• Valuutta: Euro

• Maksutavat: Yleisimmät luottokortit, käteinen