Kattokävely Tampereella – Tutustu Finlaysonin alueen historiaan!

Kattokävely Tampereella ei vaadi kissamaista ketteryyttä. Siitä pitää huolen uutuusaktiviteetti Roof Walk Finlayson Area (liput saatu). Kyseessä on Suomen ensimmäinen kattokävelyaktiviteetti. Paikka ei voisi olla juuri mielenkiintoisempi kuin kotikaupunkini Tampere, ja historiaa huokuva Finlaysonin alueen miljöö. Jos haluat kokea jotain uutta, nähdä kaupungin erilaisesta näkökulmasta ja kuulla alueen rakennusten ja ihmisten menneisyydestä, niin Finlaysonin kattokävely kannattaa käydä kokemassa!

Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.

Lue ja kuuntele kirjoja 30 päivää ilmaiseksi Nextorylla*

Kattokävely Tampereella lyhyesti

Mikä on Roof Walk Finlayson Area?

Se on Amazing City Oy:n tuottama palvelu Finlaysonin historiallisen alueen rakennusten katoilla. Suomen ensimmäinen kattokävely avautui vuonna 2020. Kattokävely on mahdollista varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Katolla on kaksi reittiä:

• City View -reitillä kuljetaan oppaan kanssa valjaissa. Samalla kuulokkeilla kuulee alueen historiasta ja rakennuksista.
• Panorama Deck -näköalatasanteella taas voi vierailla omatoimisesti. Sieltä avautuu näköalat Tammerkoskelle Näsijärven suuntaan.

Kauanko kattokävely kestää?

City View -elämys kestää noin tunnin sisältäen turvavaljaiden pukemisen ja riisumisen. Itse reitti vie noin 45 minuuttia. 

Missä aktiviteetti sijaitsee?

Tapahtumapaikan osoite on Satakunnankatu 18 Tampereen keskustan läheisyydessä. Lähtö tapahtuu Cafe Katto:n läheisyydestä Finlaysonin Media 54- rakennuksen ylimmästä kerroksesta. Sinne pääsee hissillä. Opasteita löytyy mm. Siperia-liikekeskuksesta. 

Kenelle kattokävely soveltuu?

Kattokävely ei ole esteetön, vaan siellä kuljetaan mm. portaita. City View -reitillä minimipituus on 140 senttimetriä. Pahaa korkeanpaikankammoa kokeva voi osallistua oman harkintansa mukaan. Kärsin siitä itse, mutta tuolla reitillä ei tehnyt lainkaan pahaa. 

Miten City View -reitille pääsee?

Liput ja ajanvaraus on tehtävä aina ennakkoon nettisivujen kautta.

Milloin kattokävely on mahdollista toteuttaa?

Roof Walk Finlayson Area avattiin vuonna 2020. Se toimii keväästä syksyyn ollen talvisin suljettuna.

Paljonko kattokävely Tampereella maksaa?

Opastetun City View -reitin hinta on 29 euroa, Panorama Deckille pääsee neljällä eurolla. 

Miten varustautua kattokävelyyn?

Ulkona vallitsevan sään mukainen varustus. Katolla voi olla tuulisella säällä katutasoa kylmempi. Kenkien kannattaa olla tukevat ja tasapohjaiset. Turvavaljaat kulkevat haarovälistä, joten hame tai mekko ei liene paras valinta. Sateenvarjoa ei reitille saa viedä, joten sateen sattuessa kannattaa pukea vedenkestävä varustus. 

Kattokävelyn turvallisuus

City View -reitillä kävellään katolle rakennettua tasaista reittiä pitkin turvavaljailla kiinnitettynä, eikä edes aivan katon reunalla. Ryhmän maksimikoko on kuusi henkeä. 

Kattokävely Tampereella on mielenkiintoinen kokemus

City View -reitille liput varattiin ennakkoon netistä. Toimipisteeseen saavuttaessa ensin puettiin turvavaljaat ylle. Valjaista kävelijät kiinnitettiin turvajärjestelmään, jossa ollaan kiinni koko kävelyn ajan.

Aivan katon reunalla ei kävellä, ja jalkojen alle on rakennettu tasainen kävelyreitti, joten kävely tuntuu oikein turvalliselta. Tällaista korkeanpaikankammoista ei reitillä laisinkaan huimannut. Aktiviteetti ei siis ole lainkaan extremeä, ja soveltuu muille paitsi liikuntarajoitteisille.

Tarinoita Finlaysonin alueen historiasta kuunnellaan kuulokkeilla. Tarinat ovat oleellinen osa kokemusta reitin varrella. Ne antavat ymmärrystä alueen ja rakennusten historiaan, sekä siellä työskennelleiden ihmisten elämään. Tarinat liittyvät aina kulloiseenkin edessä avautuvaan näkymään tai rakennukseen. 

Esimerkiksi kuulimme, että Grand Hotel Tammerissa sai aikoinaan kieltolain aikaan naukkailla rauhassa miestä väkevämpää ilman suurempaa kiinnijäämisen pelkoa. Tämä siksi, että poliisipäälliköt kävivät myös siellä kulauttelemassa kurkkuunsa virvokkeita. Viinaksia myytäväksi kuljettivat alaikäiset pojat, joita ei lain mukaan olisi voitu tuomita.  

Oli mielenkiintoista kuulla tarinoita alueen historiasta, rakennuksista ja entisaikojen ihmisten elämästä. Hienoa oli myös nähdä Tampere erilaisesta perspektiivistä. Ja valokuvien ottamiseen reitin varrella on jätetty yllin kyllin aikaa, joten muistoja kokemuksesta varmasti jää! 

Katso myös: Mitä tehdä Tampereella – 40 kohdetta ja aktiviteettia

Finlaysonin alueen historia

Skotlantilainen insinööri James Finlayson huomasi mahdollisuuden valjastaa Tammerkoski teollisuuden käyttöön. Hän perusti tehtaan vuonna 1820. Finlayson täytti siis tänä vuonna 200 vuotta. Perustaja-Finlaysonin aikaisia rakennuksia alueella ei enää ole.

Tehdasta perustettaessa Suomi oli Venäjän vallan alla, joten Finlayson tarvitsi Venäjän keisarilta erivapauden toiminnan harjoittamiseen. Sen hän kuitenkin sai.

Finlayson myi tehtaan jo vuonna 1836 Carl Samuel Nottbeckille ja Georg Adolf Rauchille. Nimi kuitenkin säilyi, ja Finlayson on säilynyt tunnettuna brändinä näihin päiviin saakka. Enää ei valmistavaa teollisuutta Finlaysonilla toki tuolla alueella ole.

Finlaysonin alueen merkitys Tampereelle

Tehdas teki Tampereesta teollisuuskaupungin. Ensin rakennettiin konepaja ja valimo, joissa valmistettiin karstaus- ja kehruukoneita. Niistä siirryttiin puuvillan kehruuseen ja kankaiden kutomiseen. Finlaysonin tehtaassa valmistettiin aikoinaan lankaa ja erilaisia kangastuotteita. Puuvillasta syntyi monenlaisia tuotteita verhokankaista vaatteisiin.

Pienestä kehruutehtaasta kasvoi Suomen teollisen historian merkittävä tekijä. Finlaysonista kehittyi jopa Pohjoismaiden suurin puuvillatehdas 1880-luvulla sen työntekijämäärän ollessa parhaimmillaan 3300. Menestystä liiketoiminnassa toi mm. kankaiden valmistaminen Pietarin markkinoille. 

Tehdas oli Suomessa uranuurtaja teollisessa toiminnassa. Maan ensimmäinen sähkölamppu syttyi siellä. Kutomosalin vuonna 1882 pysyvästi sähköllä valaissut järjestelmä oli maailmankin mittapuulla kehityksen kärjessä. Lisäksi Suomen ensimmäinen sprinklerijärjestelmä ja suurin höyrykone otettiin Finlaysonin tehtailla käyttöön.

Finlaysonin rakennusten historialliset nimet

Tehdasrakennuksia nimettiin järjestysnumeroilla rakentamisjärjestyksessa. Esimerkiksi ensimmäisenä vuonna 1837 valmistui tehdasrakennus 1, TR1.

Kyseinen rakennus tunnetaan myös nimillä Vanha tehdas ja Kuusvooninkinen, koska siinä on kuusi kerrosta. Se edusti Suomen teollisessa rakentamisessa edistyksellistä suunnittelua valurautapylväineen. Käyttövoima saatiin Tammerkoskesta ensimmäisenä Suomessa käyttöönotetusta rautaisesta vesipyörästä.   

Tehtaan rakennuksia kutsuttiin usein jonkin sen ajan merkittävän tapauksen tai paikan mukaan. Esimerkiksi kutomorakennus Plevna on saanut nimensä Venäjän ja Turkin väliseen sotaan liittyvästä Plevnan (nyk. Pleven) linnoituskaupungin piirityksestä vuonna 1877.

Siperia, joka nykyisin tunnetaan liikekeskuksena, sai nimensä rakenteilla olleen Siperian rautatien mukaan. 

Työskentely Finlaysonin tehtaissa

Finlayson työllistämistä merkittävä osa oli naisia ja lapsia. Naisten palkkatöissä käyminen ei tuohon aikaan ollut tavanomaista. Työpaikat vetivät naisia Tampereelle niin paljon, että kaupunkia kutsuttiin naisten kaupungiksi. Miehiä ei Mansessa tuolloin riittänyt jokaiselle!

Työolot tehtaassa olivat ikävät. Työpäivät olivat ympäripyöreitä, palkka ei ollut kummoinen, ja olosuhteet tehtaassa rasittivat muutoinkin terveyttä. 

Tehdas loi kuitenkin työntekijöilleen sosiaaliturvaa, jollaista ei sen ajan Suomessa ollut muutoin tarjolla. Siellä perustettiin Suomen ensimmäinen sairaspäivärahakassa. Finlayson työpaikkana oli kuin oma yhdyskuntansa.

Eri vaiheissa tehtaalla oli oma poliisi, palokunta, sairaala, koulu ja vanhainkoti. Alueella oli myös oma kirkko, Finlaysonin kirkko, joka valmistui 1879. Finlaysonin seurakuntaan kuului aikoinaan lähes puolet tamperelaisista. Hetken aikaa Finlaysonilla oli käytössä jopa oma rahansa 1800-luvulla! 

Tehdas rakennutti työntekijöilleen myös asuntoja sen läheisyyteen Amurista tehtaalle kulkevan Puuvillatehtaankadun varrelle. Vuonna 1842 alueella käyttöönotettu kaasuvalaistus oli myös edistyksellistä. Amurin työläismuseokorttelissa voi tutustua tänä päivänä entisaikojen elämään. 

Kenties kuuluisin Finlaysonin tehtaassa työskennellyt suomalainen on kirjailija Väinö Linna. Hän työskenteli siellä vuosina 1938-1956 samalla kirjoittaen mm. kaikkien tunteman klassikon, Tuntemattoman sotilaan. Kirjan menestys takasi työläiskirjailijana, kenties tahtomattaan, tunnetun kirjailijan pääsyn pois kellokorttia leimaamasta tehtaan pillin soidessa.

Finlaysonin alue nykypäivänä

Finlayson oli 1900-luvulla suomalaisen puuvillateollisuuden jättiläinen. Vapautuva kauppa ja halvemman hintatason maiden tuotanto ajoivat sen toiminnan kuitenkin ahtaalle. Tehtaan toiminta Finlaysonin alueella päättyi 1990-luvulla. Finlaysonin tuotteiden valmistus tapahtuu nykyään pääosin ulkomailla, mutta suunnittelu edelleen Suomessa. 

Nykypäivänä Finlaysonin alue työllistää edelleen noin 3000 ihmistä noin sadassa eri yrityksessä. Alue on vireä liiketoiminnan, kulttuurin ja tapahtumatuotannon kehto, joka houkuttelee paikallisia ja Tampereella vierailevia tutustumaan rakennuksiin ja historiaan. Tutustumista voi jatkaa esimerkiksi maksuttomassa Työväenmuseo Verstaassa. 

Finlaysonin alueen rakennukset ja Tammerkosken tehdasmiljöö ovat ovat edelleen Suomen tunnetuin teollinen kaupunkimaisema, vaikka valmistavaa teollisuutta ei alueella enää olekaan. 

Finlaysonin tehtaan saavutukset

Finlaysonin tehtaalla kuljettiin Suomen ja Pohjoismaiden teollisuuden kehityksen etujoukoissa. Siitä osoituksena ovat monet rohkeat ja ennakkoluulottomasti toteutetut hankkeet, ideat ja saavutukset.

• Tehdas loi pohjan Tampereen teolliselle kehitykselle.
• Parhaimmillaan 3.300 työntekijää 1880-luvulla.
• Kuusikerroksinen tehdasrakennus, Kuusvooninkinen, oli valmistuttuaan Suomen suurin tiilirakennus. Lisäksi sitä pidettiin rakennustaidon huippusaavutuksena aikanaan.
• Käytössä Suomen ensimmäinen rautainen vesipyörä, joka oli halkaisijaltaan 8-metrinen.
• Suomen ensimmäinen kaasuvalo valaisi tehtaan vuonna 1842.
• Vuonna 1846 perustettiin Suomen ensimmäinen sairauskassa.
• Plevnan kutomosali oli vuonna 1877 valmistuessaan Suomen suurin.
• Suomen ja koko Pohjoismaiden ensimmäinen sähkölamppu syttyi 1882.
• Suomen ensimmäinen automaattinen sammutusjärjestelmä, Grinnellin itsetoimiva sprinklerijärjestelmä, otettiin käyttöön vuonna 1892.
• Tehtaalla voimanlähteenä vuonna 1900 käyttöönotettu Sulzer-höyrykone on suurin Suomessa käytössä ollut höyrykone. Käynnistyshetkellään se oli 1650 hevosvoimallaan myös Pohjoismaiden suurin. Aikansa kehittyneintä höyrykonetekniikkaa edustanut tehdashöyrykone löytyy edelleen alkuperäiseltä paikaltaan.

Lue lisää: Ilmaista tekemistä Tampereella

Jätä kommentti, kiinnostaako sinua Finlaysonin alueen historia ja kattokävely Tampereella?