Pohjois-Makedonian Skopje tunnetaan patsaistaan

Heinäkuinen päivä oli tukahduttavan kuuma, kun saavuimme Kosovosta Pohjois-Makedoniaan. Ensimmäisenä kohteenamme oli sen pääkaupunki Skopje. Jätimme auton hotellille parkkiin ja lähdimme jalan uhmaamaan lähes 40 asteen hellettä.

Parin miljoonan asukkaan Pohjois-Makedoniasta tekee erikoisen esimerkiksi se, että se vaihtoi nimensä Makedoniasta vuonna 2019. Entinen Jugoslavian tasavalta oli nimikiistassa naapurimaan Kreikan kanssa. Kreikka ei voinut suvaita nimeä Makedonia, koska Kreikassa on sen niminen maakunta. Antiikin aikainen Makedonian valtakunta sijaitsee maan pohjoisosassa. 

Tuo helleeninen valtakunta oli joitakin vuosisatoja ennen ajanlaskun alkua oikeinkin hyvässä vedossa. Kuuluisin henkilö noilta ajoilta on Aleksanteri Suuri (kuningas 336–323 eaa.), kun hän liitti valtakuntaan Persian ja Egyptin. Lopulta Rooman valtakunta valloitti Makedonian liittäen sen itseensä.

Nykyinen Pohjois-Makedonia on siis vain pieni osa entistä Makedonian valtakuntaa. Jugoslaviasta maa itsenäistyi vuonna 1991 ilman merkittävää sotimista. Nykyään maa kuuluu Natoon. Se on myös virallisesti EU:n jäsenehdokas. Näihin statuksiin ei Kreikka suostunut antamaan hyväksyntäänsä ennen kuin nimikiista saatiin ratkottua.

Selviytymisvinkki! Jos olet eksynyt metsään, nääntymässä autiomaahan tai ajelehdit yksin valtamerellä, sano vain “Makedonia” – ja joku kreikkalainen saapuu välittömästi paikalle kertomaan sinulle, että sen nimistä valtiota ei ole olemassa.

Patsastelua Skopjessa

Skopje on maan suurin kaupunki, jonka pitkä historia juontaa juurensa Rooman ja Bysantin aikoihin. Kaupungissa vieraileva ei voi olla näkemättä runsasta määrää historiallisia patsaita. Tai siis historiallisen näköisiä patsaita. Ne on rakennettu vasta 2010-luvulla. 

Kaikki oikeastaan alkoi vuoden 1963 suuresta maanjäristyksestä, joka tuhosi 80% Skopjesta. Tuoreehkon rakennusprojektin tarkoituksena oli antaa kaupungille klassinen ilme uusine museoineen, siltoineen ja patsaineen, nostattaa maan kansallishenkeä ja ottaa etäisyyttä kommunismin aikaan. 

Projekti maksoi tietenkin satoja miljoonia, joista iso osa meni korruptioon. 

Julkisivujen ja maan historian kiillotusprojekti saa kritiikkiä myös kansalaisilta ja tutkijoilta entisen tuhoamisesta ja julkisen tilan muuttamisesta. Nyt maassa jo pohditaankin patsaiden poistamista. 

Ehkä jotkut turistit ovat höynäytettävissä tällaisella tuunauksella vierailemaan Skopjessa, mutta sen takia tunnelmaa ja henkeä on kaupungin keskusta vaikea löytää. 

Pääaukiolta löytyy kaupungin suurin patsas, jossa Aleksanteri Suuri ratsastaa uskollisella ratsullaan Bukefaloksella. Kansallissankaria esittävä patsas tunnetaan nimellä “Warrior on a horse”, sillä Kreikan kanssa on kiistaa, kuka oikein omistaa ison Aleksin. En oikein ymmärrä, miten historiallisia kulttihahmoja voi omistaa, mutta kai siitäkin kannattaa sitten peistä vääntää. 

Skopjen nähtävyydet

Parin päivän aikana Skopjessa me tietenkin kiertelimme kaupungin keskustaa, jossa suurin osa patsaista, monumenteista, silloista ja aukioista sijaitsee. 

Kävelimme myös Skopjea ylhäältä kukkulan laelta tarkkailevalle Kale-linnoitukselle. Raunioilla voi liikkua vapaasti. Lähinnä siellä jäljellä on linnoituksen muurit ja niiltä kaupunkiin avautuvat näköalat.

Kävimme Vodno-vuoren laella kaapelihissillä. Vuoren laella sijaitsee Millenium-risti. Kaapelihissille päästäksemme meidän piti ensin ottaa taksi, jonka hommaaminen oli haaste. Takseissa haisi rööki, eivätkä kuskit suostuneet ajamaan mittarilla. Lopulta yhden kioskinpitäjän avulla saimme tilattua taksin paikalle. Takaisin päin jouduimme tinkimään kiinteän hinnan ja maksoimme hieman enemmän. 

Kävimme kiertelemässä myös Skopjen vanhassa basaarissa. Siellä oli myynnissä vaikka mitä ruokatarpeista käsitöihin ja elektroniikasta laukkuihin ja vaatteisiin. Sinänsä mukavaa basaarissa ja Skopjessa yleisestikin oli, että tyrkytystä ja huutelua ei ollut lainkaan. 

Suosittelen menemään vanhankaupungin sydämessä olevan Arka-hotellin kattoterassille drinkeille ja katsomaan maisemia. Sinne pääsee, vaikka ei ole hotellin asiakas. Älä ole arka, vaan mene rohkeasti sisään.

Skopjen tärkein ja tunnetuin nähtävyys lienee Matka-kanjoni, mutta siitä kerron sitten seuraavassa jutussa.

Vinkkejä Pohjois-Makedoniaan

• Pohjois-Makedonia on turvallinen matkailumaa. UM:n sanoin “noudata tavanomaista varovaisuutta”.

• Kesäkuukauden ovat kuumia erityisesti Skopjessa, joten kannattaa vierailla siellä keväällä tai syksyllä. 

• Rahayksikkö on Makedonian denaari (MKD). Yleisimmät luottokortit toimivat laajalti kaupungeissa ja turistialueilla. Rahaa voi nostaa pankkiautomaateista. Jotkut ottavat eurojakin vastaan.

• Hintataso on edullinen. Tippaaminen ei ole yleistä, mutta voit jättää tarjoilijalle 5-10% laskun loppusummasta.