Sarajevo – Tutustumassa maan raakaan historiaan

Kaikki ovat varmasti kuulleet Sarajevosta. On Sarajevon laukaukset, Sarajevon piiritys ja Sarajevon talviolympialaiset. Sitä kutsutaan myös Euroopan Jerusalemiksi, sillä siellä on muslimien moskeija, katolinen kirkko, ortodoksinen kirkko ja juutalaisten synagoga samalla alueella. Nykyisin Sarajevo, Ottomaanien historiallinen kaupunki, on Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupunki. 

Mostarista Sarajevoon

Balkanin road tripimme jatkui pohjoisemmaksi, syvemmälle sisämaahan. Starttasimme lounaan jälkeen liikenteeseen. Mostarista Sarajevoon on vain 130 kilometriä, mutta matka hotellilta hotellille vei 2,5 tuntia. 

Alkumatkasta tiet E73 mutkittelee turkoosina kimmeltävän Neretvajoen vehreässä laaksossa. Tie on hyvässä kunnossa, mutta kaarrokset ja liikenne hidastavat matkantekoa. Maisemat ovat kyllä upeat! Suurin piirtein samaa reittiä kulkee myös junarata, jota pitkin matka olisi varmasti myös upea taittaa. 

Loppumatkasta reitillä pääsee sitten kaartamaan uudensileälle nelikaistaiselle moottoritielle (A1), jossa matkanteko sujuu joutuisasti. Sinne ajava maksaa henkilöauton tietullina 3,5 KM eli vajaat pari euroa. Summan voi maksaa kortilla. Kyseistä tietä kun ajaisi tarpeeksi pitkälle, niin päätyisi Budapestiin, vaikka nelikaistainen osuus ei sinne asti viekään. 

Meidän majapaikkamme, Heritage Hotel Gate of Sarajevo, oli helposti Sarajevon keskustan ohi ajavan päätien varrella, joten löysimme sen sujuvasti. Paikallinen perushotelli oli kyseessä, jossa erittäin vaatimattomalla aamiaisella hinta yöltä kahdelle oli 80€. 

Sarajevon laukaukset

Olimme jo hotellille ajaessa bonganneet paikan, jossa Sarajevon laukaukset ammuttiin. Se ei ollut kaukana, joten lähdimme kävelemään Miljacka-joen vartta kohti Latinalaista siltaa. 

Sillä kohtaa on nykyisin Sarajevo Museum 1878-1918. Se on rakennuksessa, joka oli Moritz Schillerin herkkumyymälä vuonna 1914. Sinä vuonna tuolla paikalla Gavrilo Princip ampui Itävalta-Unkarin arkkiherttuan ja kruununperillisen Frans Ferdinandin ja tämän vaimon Sophien 28. kesäkuuta. 

Näistä Sarajevon laukauksista tuli lähtölaukaus ensimmäisen maailmansodan syttymiselle vain noin kuukautta myöhemmin. 

Siihen aikaan ei henkilösuojaus ollut aivan viimeisen päälle, kun avoautolla ajettiin ympäri kaupunkia, ja kerran autoa oli jo heitetty pommilla. 

Sarajevon museoita

Sarajevon historiaan tutustuaksemme ostimme yhteispääsylipun kahteen museoon: Siege of Sarajevo Museum ja Museum of Crimes Against Humanity and Genocide 1992-1995. Hintaa yhden hengen lipuille tuli noin 13 euroa. 

Ensimmäinen museoista kertoo Sarajevon piirityksestä Bosnian sodan aikana vuosina 1992-1996. Jälkimmäinen käsittelee kansanmurhaa ja rikoksia ihmisyyttä vastaan samaisen Jugoslavian hajoamissodan aikana.

Tuntuu käsittämättömältä, että vain 30 vuotta sitten Sarajevo on ollut piirityksen alainen ja maassa on tehtailtu Euroopan pahimpia sotarikoksia sitten toisen maailmansodan ja ennen Ukrainan sotaa. 

Bosnian kansanmurhat ja rikokset ihmisyyttä vastaan

Bosnian sota oli osa Jugoslavian hajoamissotia, joka käytiin pääosin nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan alueella 29.2.1992 – 21.3.1995 serbien, kroaattien ja bosniakkien eli Bosnian muslimien välillä.

Sodan aikana serbiarmeijan tekemistä julmuuksista vastuussa olivat Bosnian serbitasavallan poliittiset johtajat kuten Radovan Karadžić ja sotilasjohtajat, kuten “Bosnian teurastaja” Ratko Mladic, joka sai elinkautisen sotarikoksistaan Haagin tuomioistuimesta. 

Eikä pidä unohtaa, että Serbian presidentti Slobodan Milošević antoi kansanmurhalle siunauksensa. Myös hänet tuomittiin kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. 

Bosnian kroaattien ja muslimien etnistä puhdistusta toteutettiin mm. keskitysleireillä, verilöylyillä ja joukkokarkotuksilla. Vastapuolen naisia raiskattiin kymmeniä tuhansia. Puhdistuksien tarkoitus oli kansaltaan yhtenäisen Suur-Serbian luominen. 

Sodan raakuuksista muistetaan erityisesti Srebrenican kansanmurha, jossa jopa 8.000 muslimimiestä ja -poikaa teloitettiin alueella, jonka turvallisuuden piti olla YK:n takaama. Aluetta valvoneet hollantilaiset rauhanturvaajat kuitenkin vain katsoivat tapahtumaa vierestä. 

Sotatilan päättyi Daytonin rauhansopimukseen vuonna 1995. Olennaisin osa sopimusta oli maan jako kahteen poliittiseen kokonaisuuteen, Bosnia ja Hertsegovinan federaatioon ja Serbitasavaltaan. 

Sarajevon piiritys

Sarajevon piiritys alkoi kun Bosnian serbiarmeija piiritti sen. Piiritys kesti 5.4.1992 – 29.2.1996 eli yhteensä hurjat 1.425 päivää! Näin se on modernin sotahistorian pisin pääkaupungin piiritys. 

Kun on Sarajevossa, voi kuvitella sen piirittämisen olevan helppoa. Kaupunki sijaitsee nimittäin vuorten ympäröimässä laaksossa. Kaupunki hallittiin vuorilta tankein, kranaatinheittimin, singoin, konetuliasein sekä tarkkuuskiväärein. 

Kun kaupungin valtaaminen ei onnistunut, sitä heikennettiin päivittäisellä tulituksella. Lääkkeet ja elintarvikkeet loppuivat kaupungista nopeasti, kaikesta tuli pula. Elämä kaupungissa oli siviileille helvettiä. Kranaatit ja tarkka-ampujat iskivät ulkona liikkuviin. Yhtä katua kutsuttiin “Sniper Alleyksi”, sillä tarkka-ampujat iskivät usein siellä vedenhakureissullansa oleviin sarajevolaisiin. Siviilikohteisiin iskettiin tarkoituksella. 

Hieman helpotusta saartoon toi “Toivon tunneli”. Se kaivettiin saarretusta kaupungista YK:n valvoman Sarajevon lentokentän ali alkeellisin välinein. Pientä tunnelia pitkin voitiin silti kuljettaa vain aivan tarpeellisin. Sitä kautta pystyi pakenemaan kaupungista lahjomalla sotilaat noin sadalla eurolla. Suurimmalla osalla ei tietenkään ollut siihen varaa. 

Elämä kaupungissa piirityksen aikana oli kärsimystä ja vaarallista. Piirityksen aikana kuoli noin 5.000 siviiliä, heidän joukossaan paljon lapsia. Haavoittuneita oli noin 50 tuhatta, heistä lähes kolmannes lapsia.

Tunnelmia ja kokemuksia Sarajevosta

Monissa blogeissa ja lähteissä Sarajevoa hehkutetaan hyvänä viikonloppukohteena. Etukäteistutkimuksemme mukaan emme löytäneet oikein mitään erityistä itseämme kiinnostavaa. Siksi päädyimme priorisoimaan muita kohteita ja viettämään Sarajevossa vain yhden yön. 

Lisäksi lähes 40 asteen helteissä kaupunkilomailu ei oikein toimi, joten matkan jatkaminen viileämpiin kohteisiin oli hyvä idea. 

Näimme siis vain pienen raapaisun Sarajevon vanhakaupungista. Ei jäänyt mitenkään sellainen tunne, että jotain meille oleellista ja tärkeää olisi jäänyt kokematta ja näkemättä. 

Mitään erityisiä tunnelmia ei kaupungin vanha osa meissä herättänyt. Liikuimme varmaan jotenkin väärällä alueella, mutta illallisravintolan löytäminenkin tuntui hieman vaikealta. 

Sarajevon jätimme siten taaksemme jo varhain seuraavana aamuna. Lounaan nautimme vielä Bosnia ja Hertsegovinan puolella Visegradissa lähellä Serbian rajaa. Kaupungissa ihailimme joen ylittävää Mehmed Paša Sokolovićin siltaa, joka on Unescon maailmanperintökohde. 

Pysähdyksen jälkeen matka jatkui ja maa vaihtui Serbiaan. Siitä sitten juttua seuraavassa postauksessa.

Sarajevon matkavinkit lyhyesti

• Nähtävyydet: Vanhakaupunki, Sarajevon laukausten sijaintipaikka, lentokentän lähellä oleva tunnelimuseo, kansanmurhasta ja piirityksestä kertovat museot, Olympiamuseo, moskeijat, Alifakovacin hautausmaa.

• Hintataso: Suomalaiselle edullinen myös turistipaikoissa: Pasta esimerkkiravintolassa 6€, pääruoka noin 7-10€, olut ravintolassa 2€, jäätelö 1€, kahvi 1-2€. 

• Valuutta: Vaihdettava markka (KM), vaihtosuhde euroon 2:1.

• Maksaminen: Luottokortit käyvät monissa paikoissa, mutta ei kuitenkaan edes kaikissa turistiravintoloissa.  

• Tippaaminen: Ei pakollista, mutta 10% suositeltava.   

• Mitä syödä: Perinteiset bosnialaiset jauhelihalla täytetyt kasvikset “Sarajevski sahan”.