Onko Apulanta-faneja paikalla? Lauantaina 2.7.2022 oli Apulannan 30-vuotisjuhlakonsertti Olympiastadionilla. Keikka ja bändi olivat todella kovia. Sen vuoksi kirjoitin jutun, jossa on yli 100 sata yhtyeen biisin nimeä mukana. Montako löydät? Katso oikeat vastaukset jutun loppuosasta.
Tervetuloa lukemaan tätä juttua. Ajattelin vähän kirjoitella, mitä kuuluu, kun tässä katselen ulos, ja on tyhjää ikkunassa ja kadut ovat autiot.
Kesäkuu ohi on! On ollut niin kuuma, että olen useamman kerran miettinyt, että miks’ ei uni tuu? Joskus tuntuu, että multa lähtee järki. Joskus olisin valmis tekemään mitä vaan, kun lämpöä on makuuhuoneessa liikaa. Tulisipa meillä vierailemaan nukuttaja. Toisaalta on ollut kiva herätä, kun laululintu visertää.
Minulla on yksi lupaus. Ratkaisu on yksinkertainen. Ensi kesänä meillä on ilmalämpöpumppu. Siinä olisi voimaa, kunhan siitä ei katoa paras terä!
Osaa suomalaisista tämä oikein ahdistaa. Kuulemma ei oo mukavaa. Sorry, en voi auttaa. Silti onnellinen olen minä. Mielestäni kuumuus ei ole paha, paha asia. Eipähän ainakaan ole routa, eikä hallaa.
Joidenkin kesään kuuluu ehdottoman tärkeänä osana tivoli. Siellä Maailmanpyörä on monien suosikki. Toiset taas ehdottavat: “Mennään eläintarhaan”. Kaikki onnistuu, jos tahdot niin.
Heinäkuussa mun täytyy mennä oikein ulkomaille aurinkoon! Mietin, että voiko tämä olla mahdollista! Ei ole elämä pelkkää arkea päivästä toiseen, vaikka meno ei ole rai-rai-rai. Onhan tämä jo tänä vuonna ulkomaanreissu numero 004.
Joku voisi kuvitella, että olemme matkalla minne vaan. Se ei pidä paikkaansa. Suuntamme ei ole Amerika, vaan Väli-Amerikka. Millainen ihmemaa se oikein mahtaakaan olla?
On se aina jännää, kun etsitään reissukohdetta. Ja kun se on päätetty, saattaa olla perhosia masussa. Reissussa ollessa usein sitten tuntuu, että olen todella jossain. Taidan olla hieman kiertolainen. Ainakin minä olen voittaja, vaikkakin vähän pöljä.
Matkoihin liittyviä käytännön järjestelyjä tehdessä toivoisin, että olisi sivusto, josta löytyy vastaus kaikkeen. Hetki siinä aina menee, kun pidempää matkaa suunnittelee. Trooppisissa kohteissa pelottaa hieman käärmeet. Joku pieni mato sen sijaan ei mitään haittaa.
Kesälomalla parasta on yleensä biitsipäivät, kun hiekka polttaa ja jalasta jää siihen jälki, sekä leppeä tuuli käy vasten mun kasvojani. Täytyy vain muistaa suojautua, ettei tulee ihoon syöpä. Käärmeöljy ei ole tarpeen, aurinkorasva kelpaa. Helposti en onneksi pala, ehkä se johtuu geeneistä. Silmämuna kannattaa peittää aurinkolaseilla.
Toivon myös, että rantavahdit ovat hereillä, eikä vastassa ole rannalla lojuva saasta, likainen vesi, tai varsinkaan tulva. Harvemmin on silti ihan paska meininki.
Meressä on jännä sukellella ja snorklailla. Vastaan voi tulla vaikka kilpikonna tai jopa valas. Täytyy vain varoa teräviä koralleja, etteivät veritahrat pilaa kokemusta.
Kuumalla säällä maistuu joku raikas syötävä, kunhan kyseessä ei ole paha hedelmä. Juomat on ravistettava ennen käyttöä.
Ulkomailla on hyvä, kun lomatoilailuille ei yhtään todistajaa löydy. Aineita en vedä sitä tahtia, että muistijäljet omista kokemuksista katoaisivat. Kolmiolääke ei kuulu minun matkavarustukseeni.
Matkoilta en yleensä osta matkamuistoja. Paras muisto on yleensä valokuva reissusta.
Reissusta palatessa olo on väsynyt – ei onnellinen. Vuoden pahin päivä on loman jälkeinen maanantai. Lomalta töihin palatessa mietityttää, olenko koneeseen kadonnut. Tunnit kuluvat hitaasti. Tuntuu, että päivät ovat pitkiä, eikä vielä ole edes ilta. Kalenterissa sentään pysyy muistissa nimet ja päivämäärät.
Toisille työ on kirous, toisille pakkomielle. Osalle se on kahdesta pahasta molemmat. Ehkä viisaus ei asu meissä. Joskus näyttää siltä, että kyseessä on näytelmä. Jossain kohtaa tämä systeemi kusee. Onko ihme, että työelämä jättänyt joihinkin pysyvät vauriot. Osa kokee vääryyttä, joiden takia esiin nousee aggressio. Muista, että lopulta ei ne voi sua määrätä.
Yksi juttu pitää vielä nostaa esiin. Siitä on kolme vuotta, kun menin naimisiin. Albaniassa kysyin vuotta aiemmin “Kelpaanhan, rakkaani?”. Sinä lupasit mulle, että tulet vaimoksi. Et ole mikään pirun morsian.
Sun kohdalla, vaimoni, olin varma asiastani. Olet sellainen tyttö, että et ole mikään styranki. Oot melkoinen elli, kun joskus pyydän, että anna mulle piiskaa. Mä haluun vaan rakastaa. Et ole vielä pyydellyt onneksi, että poistuisitko mun elämästäni.
No tulipas tästä juttu. Mä nauran tälle. Muut varmaan vuodattavat kyyneleitä, sillä itkeväthän enkelitkin. Ei jaksa naurattaa, sanotte varmaan. Olkaahan ystävällisiä, kävisikö armo oikeudesta tällä kertaa?
Odotus on palkittu, ja Apulanta-hype on ainakin puolet kovempi kuin viime vuonna! Menen keikalle kalastusta harrastavan kaverini kanssa, olen siis kalamiehen toveri.
Nähdään lauantaina Olympiastadionilla! Huomenna on sitten taas uusi päivä. Tämä juttu päättyy tähän, aamen.
Kiitos Apulanta!
Tässä tulee oikeat vastaukset eli Apulannan kappaleiden nimet on lihavoitu!
Tervetuloa lukemaan tätä juttua. Ajattelin vähän kirjoitella, mitä kuuluu, kun tässä katselen ulos, ja on tyhjää ikkunassa ja kadut ovat autiot.
Kesäkuu ohi on! On ollut niin kuuma, että olen useamman kerran miettinyt, että miks’ ei uni tuu? Joskus tuntuu, että multa lähtee järki. Joskus olisin valmis tekemään mitä vaan, kun lämpöä on makuuhuoneessa liikaa. Tulisipa meillä vierailemaan nukuttaja. Toisaalta on ollut kiva herätä, kun laululintu visertää.
Minulla on yksi lupaus. Ratkaisu on yksinkertainen. Ensi kesänä meillä on ilmalämpöpumppu. Siinä olisi voimaa, kunhan siitä ei katoa paras terä!
Osaa suomalaisista tämä oikein ahdistaa. Kuulemma ei oo mukavaa. Sorry, en voi auttaa. Silti onnellinen olen minä. Mielestäni kuumuus ei ole paha, paha asia. Eipähän ainakaan ole routa, eikä hallaa.
Joidenkin kesään kuuluu ehdottoman tärkeänä osana tivoli. Siellä Maailmanpyörä on monien suosikki. Toiset taas ehdottavat: “Mennään eläintarhaan”. Kaikki onnistuu, jos tahdot niin.
Heinäkuussa mun täytyy mennä oikein ulkomaille aurinkoon! Mietin, että voiko tämä olla mahdollista! Ei ole elämä pelkkää arkea päivästä toiseen, vaikka meno ei ole rai-rai-rai. Onhan tämä jo tänä vuonna ulkomaanreissu numero 004.
Joku voisi kuvitella, että olemme matkalla minne vaan. Se ei pidä paikkaansa. Suuntamme ei ole Amerika, vaan Väli-Amerikka. Millainen ihmemaa se oikein mahtaakaan olla?
On se aina jännää, kun etsitään reissukohdetta. Ja kun se on päätetty, saattaa olla perhosia masussa. Reissussa ollessa usein sitten tuntuu, että olen todella jossain. Taidan olla hieman kiertolainen. Ainakin minä olen voittaja, vaikkakin vähän pöljä.
Matkoihin liittyviä käytännön järjestelyjä tehdessä toivoisin, että olisi sivusto, josta löytyy vastaus kaikkeen. Hetki siinä aina menee, kun pidempää matkaa suunnittelee. Trooppisissa kohteissa pelottaa hieman käärmeet. Joku pieni mato sen sijaan ei mitään haittaa.
Kesälomalla parasta on yleensä biitsipäivät, kun hiekka polttaa ja jalasta jää siihen jälki, sekä leppeä tuuli käy vasten mun kasvojani. Täytyy vain muistaa suojautua, ettei tulee ihoon syöpä. Käärmeöljy ei ole tarpeen, aurinkorasva kelpaa. Helposti en onneksi pala, ehkä se johtuu geeneistä. Silmämuna kannattaa peittää aurinkolaseilla.
Toivon myös, että rantavahdit ovat hereillä, eikä vastassa ole rannalla lojuva saasta, likainen vesi, tai varsinkaan tulva. Harvemmin on silti ihan paska meininki.
Meressä on jännä sukellella ja snorklailla. Vastaan voi tulla vaikka kilpikonna tai jopa valas. Täytyy vain varoa teräviä koralleja, etteivät veritahrat pilaa kokemusta.
Kuumalla säällä maistuu joku raikas syötävä, kunhan kyseessä ei ole paha hedelmä. Juomat on ravistettava ennen käyttöä.
Ulkomailla on hyvä, kun lomatoilailuille ei yhtään todistajaa löydy. Aineita en vedä sitä tahtia, että muistijäljet omista kokemuksista katoaisivat. Kolmiolääke ei kuulu minun matkavarustukseeni.
Matkoilta en yleensä osta matkamuistoja. Paras muisto on yleensä valokuva reissusta.
Reissusta palatessa olo on väsynyt – ei onnellinen. Vuoden pahin päivä on loman jälkeinen maanantai. Lomalta töihin palatessa mietityttää, olenko koneeseen kadonnut. Tunnit kuluvat hitaasti. Tuntuu, että päivät ovat pitkiä, eikä vielä ole edes ilta. Kalenterissa sentään pysyy muistissa nimet ja päivämäärät.
Toisille työ on kirous, toisille pakkomielle. Osalle se on kahdesta pahasta molemmat. Ehkä viisaus ei asu meissä. Joskus näyttää siltä, että kyseessä on näytelmä. Jossain kohtaa tämä systeemi kusee. Onko ihme, että työelämä jättänyt joihinkin pysyvät vauriot. Osa kokee vääryyttä, joiden takia esiin nousee aggressio. Muista, että lopulta ei ne voi sua määrätä.
Yksi juttu pitää vielä nostaa esiin. Siitä on kolme vuotta, kun menin naimisiin. Albaniassa kysyin vuotta aiemmin “Kelpaanhan, rakkaani?”. Sinä lupasit mulle, että tulet vaimoksi. Et ole mikään pirun morsian.
Sun kohdalla, vaimoni, olin varma asiastani. Olet sellainen tyttö, että et ole mikään styranki. Oot melkoinen elli, kun joskus pyydän, että anna mulle piiskaa. Mä haluun vaan rakastaa. Et ole vielä pyydellyt onneksi, että poistuisitko mun elämästäni.
No tulipas tästä juttu. Mä nauran tälle. Muut varmaan vuodattavat kyyneleitä, sillä itkeväthän enkelitkin. Ei jaksa naurattaa, sanotte varmaan. Olkaahan ystävällisiä, kävisikö armo oikeudesta tällä kertaa?
Odotus on palkittu, ja Apulanta-hype on ainakin puolet kovempi kuin viime vuonna! Menen keikalle kalastusta harrastavan kaverini kanssa, olen siis kalamiehen toveri.
Nähdään lauantaina Olympiastadionilla! Huomenna on sitten taas uusi päivä. Tämä juttu päättyy tähän, aamen.
Lue myös alkukesän pakina: Riemuitkaa, vielä on suonissamme tulta!
27 tunnistin. Oikeastaan luulen, että olisin arvannut biisejä enemmänkin, mutta laskin vain ne, jotka varmasti tunnistin ja tiesin. Julkaise sama teksti myöhemmin niin, että ko. kohdat olisi boldattu?!
Onneksi kirjoitin tekstin niin, että boldasin itselleni ne kohdat, kun en varmaan enää jälkikäteen löytäisi itsekään. Eli hyvä idea julkaista ratkaisu. Monet nimet ovat niin tavallisia sanoja, että uppoavat tekstiin hyvin.