Banksy. A Visual Protest -näyttely on kenties tämän vuoden kovin taidenäyttely Suomessa. Maailman kuuluisimman katutaiteilijan teoksia ei ole ennen ollut näin laajalti näytillä maassamme. Näyttely ei ole virallisesti itsensä Banksyn hyväksymä. Näyttelyn pitämistä ei myöskään ole kielletty, koska sillä ei ole tarkoitus rahastaa kävijöitä. Banksyn teoksia on esillä Serlachius-museo Göstassa Mäntässä 10.10.2021 asti.
Kuka on Banksy?
Katutaiteilija Banksyn henkilöllisyys ei ole tiedossa, mutta hänen arvellaan syntyneen 1970-luvulla. Hän on kotoisin Bristolista, Englannista. Ura alkoi 1990-luvulla, ja on jatkunut näihin päiviin saakka. Hän on tehnyt graffiteja, maalauksia, installaatioita ja piirustuksia sekä ohjannut elokuvia. Haastatteluja hän ei anna.
Taiteilija ei voi osallistua esimerkiksi näyttelyidensä avajaisiin tai muihin tapahtumiin, koska hän on etsintäkuulutettu. Graffitien maalaaminen julkisille paikoille on nimittäin rikos Englannissa. Mielenkiintoinen kysymys onkin, missä menee raja upean taiteen ja laittoman töhrimisen välillä. Banksya on syytetty vandalismista.
Banksy on todellinen taidemaailman kapinallinen. Teokset sisältävät usein huumoria ja ovat usein poliittisia. Hän on töillään kritisoinut niin kaupallista taidemaailmaa, kapitalismia kuin kulutusyhteiskuntaakin. Sotien vastustaminen ja vapauden puolustaminen kuuluvat myös teemoihin.
Kriitikollakin on kuitenkin kriitikkonsa. Koska hänen taideteoksiaan myydään miljoonilla, jotkut old school -fanit ovat jo hylänneet massia rutkasti tahkonneen Banksyn. Hän on ottanut maksuja mm. hyväntekeväisyysorganisaatioille menevistä teoksistaan. Toisaalta hänen kerrotaan käyttäneen ansaitsemiaan rahoja hyväntekeväisyyteen.
Taitelijana Banksy on tehnyt monenlaisia tempauksia. Huomiota herättänyt taidehuutokauppa sattui vuonna 2018, kun hänen teoksensa Ilmapallotyttö myytiin noin miljoonalla eurolla, jonka jälkeen tuhoutui taulun kehykseen asennetun silppurimekanismin takia yleisön katsellessa hämmästyneinä.
Banksy Serlachius-museossa
Erikoislaatuisen taiteilijan töitä on siis tänä kesänä päässyt katsomaan Mäntässä, tunnin ajomatkan päässä Tampereelta pohjoiseen. Serlachiuksen upeassa Taidemuseo Göstassa (Joenniementie 47, Mänttä-Vilppula) oleva näyttely avautui toukokuussa ja loppuu lokakuussa.
Pääsylippuja näyttelyyn kuitenkaan ei ole mahdollista ostaa. Pääsymaksua ei nimittäin ole. Tämä kunnioittaa Banksyn usein esille nostamaa näkökulmaa, että katutaidetta ei pitäisi viedä museoihin maksua vastaan tarkasteltavaksi. Hän ja hänen juristinsa valvovat tarkasti, missä yhteyksissä hänen teoksiaan on esillä.
Banksy suhtautuu varauksella taideinstituutioihin ja teostensa luvattomaan esittämiseen. Hän ei arvosta museoiden pyrkimystä hyötyä taloudellisesti hänen teoksistaan. Serlachius-museoon on siis vapaa pääsy, eikä edes oheistuotteita ole myynnissä. Banksylla on jopa musta lista hänen teoksillaan tuottoja tahkoavista taideinstituutioista.
Koronan takia on suositeltavaa varata vierailu etukäteen museon nettisivuilta. Me menimme paikan päälle jonoon ilman lippua heti avaamisajankohtana, jolloin pääsimme nopeasti sisään. Näyttely on vetänyt hyvin väkeä. Meidän lähtiessämme vierailulta pois, alkoi parkkipaikka olla täynnä. Tutut ovat raportoineet myös todella pitkistä jonoista. Jonottajia on jopa kehotettu varaamaan eväitä mukaan.
Esillä näyttelyssä on erityisesti Banksyn vanhempaa tuotantoa kuten grafiikkaa ja levyjen kansia. Multimediaesitys hänen ympäri maailmaa sijaitsevasta taiteestaan täydentää näyttelyn. Sen äärelle unohtuu tuijottelemaan pidemmäksikin aikaa.
En ollut pahemmin tutustunut Banksyyn aikaisemmin. Kuitenkin kun kuulin tämän näyttelyn saapuvan Suomeen, halusin päästä sen näkemään. Kannatti mennä. Kyseessä taitaa olla yksi suosikkini kautta aikain. Toinen tämän kesän taidetapauksista Suomessa on Helsinki Biennaali, mutta siellä Vallisaaren maisemat ja luonto veivät kyllä voiton taiteesta.
Lue lisää: Vallisaari ja Helsinki Biennaali on kesän paras kombo!
Saapa nähdä, ehdimmekö tuonne. Marikaa tuo kiinnostaisi todella paljon, mutta pahaa pelkään, että vapaata viikonloppua ei löydy. Kiinnostavasti kirjoitettu juttu ja viimeistään sen lukemisen jälkeen halausisin päästä itsekin käymään paikalla.