Staycation Helsingissä – Nautiskelua merellisissä maisemissa

Staycation Helsingissä tarjosi vaimolleni ja minulle mukavan viikonlopun syöden, merellisistä maisemista nauttien ja rentoutuen. Yövyimme Suomen pääkaupungin keskustassa, kun nappasin Radisson Blun tarjouksesta hotellihuoneen aamiaisineen kahdelle kahdeksi yöksi sadalla eurolla. Todellinen supertarjous oli voimassa vain yhden päivän. Se houkutteli taatusti Helsinkiin turisteja kehä kolmosen ulkopuolelta. Helsingistä löytyy joka vierailulle jotain uutta tekemistä ja näkemistä. Niin tälläkin kertaa.  

Radisson Blu Royal Helsingissä

Radisson Blu Royal -hotellin sijainti Helsingin keskustassa Kampin läheisyydessä on loistava. Tosin netissä olevilla ohjeilla emme osanneet kuitenkaan löytää hotellin parkkihallia Porvoon suunnalta saapuessamme. Sattumalta ajoimme hotellin takana sijaitsevalle ulkona sijaitsevalle parkkipaikalle, jossa saikin pitää autoa edulliseen hintaan 20€/vuorokausi. Hotellin parkkihallissa veloitus olisi ollut 33 euroa. 

Hotelli on myös laadukas ja moderni, selvästi ulkomaisille business-matkustajille suunnattu. Tällaiseen hotelliin saapuessa tietää etukäteen, mitä on saamassa. Yllätyksiä ei yleensä juuri tule suuntaan tai toiseen.   

Perushuone oli tarpeeksi iso ja sänky suuri, mutta hieman liian pehmeä. Selkämme eivät tykänneet. Sängyltä löytyi lisäksi saapuessamme pitkä, tumma hius. Tarjolla oli vain untuvatyynyjä, joille vaimoni on allerginen. Hän sai toki ei-allergisoivan tyynyn, kun pyysimme sellaista vastaanotosta. 

Aamiaisella ruokailutilaa riitti hotellin ravintolassa, mutta tarjoilupöytien ääressä oli ajoittain ahtautta. Aamiainen oli perustasoa, eikä mitenkään erityinen tai yllättävä, mutta mitään ei myöskään puuttunut. Erikoiskahveja oli tarjolla, mutta esimerkiksi tuorepuristettuja mehuja ei ollut tarjolla. Sämpylät olisi mukavaa saada tuoreena pöytään, mutta ilmeisesti eilispäiväisiä oli tarjolla. Vastaavaa valitusta kuulin myös samassa hotellissa aiemmin olleelta sisareltani.

Ruokaa, ruokaa, lisää ruokaa

Perjantai-iltana hilpaisimme hotellista Kampin suuntaan. Päivällisravintolaksi valitsimme Farangin, jonka alakerrassa, “baarin” puolella, oli onneksemme tilaa. Pöytävaraus olisi siis ollut suositeltava. 

Ravintola on Tomi Björckin ja Matti Wikbergin (työskennelleet mm. Michelin tähden saaneessa Chez Dominique -ravintolassa) perustama vuonna 2009. Paikka ei kuitenkaan liikaa hienostele, vaan tunnelma on oikein rento. Sisään siis kehtasi astella ilman, että oli aivan ykköset yllä. 

Farangin keittiö tarjoilee kaakkoisaasialaista ruokaa hyvistä raaka-aineista valmistettuna. Maistelumenu (69€) ei minua innostanut tällä kertaa. Vaimon kanssa tutkailtuamme ruokalistaa löysimme kyllä monia kiinnostavia annoksia. 

Farangissa ideana on tilata useampia eri annoksia, jotka sitten jaetaan seurueen kesken. Pääruoissa on siis oikein runsaasti syötävää. Jasmiiniriisiä (3€) toki kannattaa tilata lisukkeeksi muutenkin.

Meille riitti hyvin kolme yhteistä annosta. Sashimi of the day (26€) oli vaimoni suosikki. Toisena ruokalajina oli rapeaa, karamellisoitua porsasta (28€). Se oli juuri niin herkullista kuin nimikin antaa ymmärtää. Ainoana ongelmana meille on korianteri. Siitä emme oikein piittaa.  

Kolmantena pöytään kannettiin grillattua härän marmoriulkofileetä (32€). Annoksessa olikin oikein herkullisia ja suussa sulavia paloja lihaa. Aivan täydellistä liha ei ollut, sillä jotkut palaset olivat sitkeitä ja jänteisiä. Kun aasialaiseen tyyliin annos nautittiin lusikan ja haarukan yhdistelmällä (lusikka suuhun, haarukka auttaa), jäivät sitkeimmät palaset lautaselle. 

Tykkäsimme kyllä ravintolan ruoasta, miljööstä ja palvelusta. Jos haluaa nauttia fiinimmin kaakkoisaasialaisesta ruoasta Helsingissä, niin Farang on varsin oiva paikka. 

Jaloittelua Helsingissä

Lauantaina kiisimme jalkapatikassa hotellin aamiaiselta suoraan Kauppatorille, josta siirryimme vesibussilla Vallisaareen. Saaren luontoon ja Helsinki Biennaali -taide-elämykseen tutustumisesta kirjoitin erillisen postauksen. 

Biennaali ja Vallisaari ovat saavuttaneet tänä kesänä suuren suosion, eikä syyttä. Luontokohteen ja taidenäyttelyn yhdistelmä toimii monella tasolla. Meillä oli ainakin todella mielenkiintoinen ja mieleenpainuva vierailu. 

Vallisaaresta jatkoimme vielä Helsingin tunnetuimpaan turistikohteeseen, Suomenlinnaan. Kävelykierros maisemia ja rakennuksia ihaillen maistui vielä sielläkin. 

Kun vihdoin pääsimme hotellille, totesin täyteen tulleen noin 20 tuhatta askelta sille päivälle. Ja siltä se jaloissa tuntuikin. 

Sen verran väsytti, että päätimme puuhailla likaisia hommia keskenämme hotellihuoneen sängyssä. Ja mitäs sitä härskimpää pitkään yhdessä ollut pari keksisi pehmeissä lakanoissa kuin nauttia noutoruokaa. 

Näin päädyin siis ensimmäistä kertaa testaamaan Taco Bellia, meksikolaistyyppistä pikaruokaravintolaa. Hain läheisestä ravintolasta ison setin, jossa oli monenlaista maisteltavaa. Ei mitään superherkkua, mutta maistui kuitenkin. 

Sängyssä syöminen televisiota katsellen tuntuu jotenkin todella syntiseltä. Varsinkin kun lähimaastoissa olisi vaikka kuinka monia toinen toistaan herkullisempia ravintoloita. Mutta aina sitä ei vain jaksa pitkän päivän jälkeen laittautua ja lähteä mihinkään hienompaan paikkaan. Olemmekohan me ainoita, jotka harrastavat tällaista?

Kuumaa ja kylmää ulkoisesti ja sisäisesti nautittuna

Sunnuntaina aamiaisen jälkeen suuntasimme hotellista ja keskusta pois Hernesaareen. Kohteenamme oli Saunaravintola Löyly. Myös tästä monipuolisesta elämyksestä olen kirjoittanut postauksen. 

Jasper Pääkkösen ja Antero Vartian nimillä ratsastava Löyly sijaitsee aivan meren rannassa hienolla paikalla. Puinen rakennus ja iso terassi ovat jo itsessään mielenkiintoinen kohde. 

Suosittelen myös testaamaan saunomista. Kahden tunnin vuoro maksaa 19 euroa. Tarjolla on kaksi saunaa (savusauna ja tavallinen) sekä mahdollisuus meressä uimiseen. Saunoissa oli kuuma, mutta merivesi oli todella kylmää kuumasta kesästä huolimatta. 

Löylyn terassilla on myös mahdollista ruokailla. Menu on lyhyehkö ja yllätyksetön, joten jos pelkkä miljöö kiinnostaa, niin terassilla kannattaa ennemminkin pysähtyä nauttimaan kupponen kuumaa tai tuopillinen huurteista. 

Sijainti ja näköalat merelle ovat kyllä upeat, joten saunoessa tai terassilla istuessa vierähtää helposti tunti jos toinenkin. Harmillisesti saunoista ei kuitenkaan näe merelle. 

Kiusankappaleina suurella terassilla on tietenkin joukko lokkeja, jotka kaartelevat ruokailijoiden päällä valmiina käymään eväiden kimppuun, kun silmä välttää. Ehkä lokeista olisi päässyt eroon tarjoamalla niille ravintolasta ostamaamme korvapuustia. Se oli nimittäin sen verran kuivakka, että olisi saattanut takertua lokkienkin kurkkuun kiinni.