Helvetinjärven kansallispuisto – Helvetistä itään -kierros ja Helvetin Portti

Helvetinjärven kansallispuisto sijaitsee Ruovedellä, noin tunnin matkan päässä Tampereelta pohjoiseen. Alueelta löytyy merkittyjä reittejä 40 kilometrin verran. Suosituin reitti lienee kuitenkin neljän kilometrin mittainen Helvetistä itään -luontopolku. Vuonna 1982 perustetun kansallispuiston pinta-ala on 50 neliökilometriä.  

Kansallispuiston tärkein nähtävyys on Helvetinkolu, kalliossa oleva rotko. Se on kapea, noin pari metriä leveä sola, jolla on pituutta noin 40 metriä. Sola viettää jyrkästi alas kohti rantaa. Solan pohjalla voi kuitenkin kulkea kumpaan suuntaan vain. 

Joku voisi kuvailla Helvetinjärven kansallispuistoa yhden hitin ihmeeksi, mutta sieltä löytyy paljon muutakin kuin rotko. Kallioilta on hienot näkymät alas järvelle. Luonto on monipuolista. Lisäksi Haukkajärvellä sijaitseva Haukanhieta houkuttelee erityisesti lapsiperheitä viettämään rantapäivää. Alueella on nimittäin pitkä ja matala hiekkapohjainen ranta. 

Helvetinjärven kansallispuistoon saapuminen autolla

Neljän kilometrin mittainen luontopolku alkaa Kankimäestä, ravintola Helvetin Portin vierestä (Helvetinkoluntie 775). Sinne on hyvät opasteet, kun ajaa kantatietä 66 Tampereelta Ruoveden ohi pohjoiseen. Kankimäestä löytyy isot parkkipaikat, vessat, vesipiste, ravintola, pysäköintitilaa matkailuautoille ja -vaunuille, muutamia vuokramökkejä ja muita palveluita retkeilijöille.

Haukanhiedalle (Google Mapsissa “Haukanhieta”) taas ajetaan kantatietä 65 Kurusta pohjoiseen Virtain suuntaan. Tieltä käännytään ensin oikealle Haukkajoentielle ja sitten vasemmalle Haukkamaantielle. Parkkialue ei ole järin suuri, eikä palveluita ole. Haukanhiedalla on nuotiopaikka ja vesipiste.

Helvetistä itään

Kankimäestä alkava Helvetistä itään -rengasreitti on neljän kilometrin mittainen. Se kannattaa kulkea vastapäivään. Polku on pääosin helppokulkuinen. Parin kilometrin taivaltamisen jälkeen saapuu Helvetinkolulle, jossa kallion laelta otetaan selfiet ja ihaillaan havumetsän ympäröimää Iso Helvetinjärveä. 

Helvetinkolulla kannattaa kulkea varovasti, sillä kallioilta voi pudota joko rotkoon tai järven suuntaan. Mielestäni rotkon reunalla voisi olla paremmatkin varoitukset tai jopa turvakaiteet, mutta onneksi retkeilijät ovat niin valveutunutta sakkia, että pudokkaita ei ole ollut. 

Helvetinkolulla on päivätupa ja tulentekopaikka. Järven voi myös pulahtaa viilentymään kuumana kesäpäivänä. Rantaan pääsee kulkemalla noin 200-askelmaiset portaat ensin alas ja lähtiessä takaisin ylös. Toinen vaihtoehto on könytä pitkin Helvetinkolun rotkon pohjaa alas järven tasalla ja takaisin. Se on sitten jo vähän vaativampi jumppa. 

Rengasreitti palaa takaisin toista reittiä kuin mitä Helvetinkolulle saavuttiin. Paluumatkalla pääsee ihastelemaan pientä suoaluetta. 

Helvetinkolulta pääsee patikoimaan myös Haukanhiedalle. Reitti on edestakaisin yhteensä 11 kilometriä. 

Ravintola Helvetin Portti

Kankimäessä sijaitseva ravintola Helvetin Portti tarjoilee monenlaista evästä nälkäisille ja janoisille retkeilijöille. Tarjolla on lähiruokaa sekä erikoisuuksia, sillä listalta löytyy mm. läheisen tilan villisikaa ja strutsia. Strutsia saa fileenä tai pyöryköinä. Villisikaa on monessa muodossa, mm. käristyksenä, leikkeenä, ribseinä ja nyhtöpossuna (19-24€). Listalla on myös erilaisia villisikaburgereita (13,50-19€).  

Me tilasimme nyhtöpossuannokset (19€). Revittyä, ylikypsää villisikaa kastikkeineen olikin annoksessa reilusti. Annokseen sai valita haluamansa perunat. Kyljessä oli vielä salaattia. Vielä kun annokseen sisältyi leipää, juomat, kahvi ja jälkiruoaksi jäätelö, niin mahan täyttymistä ei voinut välttää. 

Lue myös: Kintulammin luonnonsuojelualue – Pirkanmaan paras retkikohde

Seitsemisen kansallispuisto ja Koveron tila

Helvetinjärven kansallispuiston reissulla ajoimme vielä Seitsemisen kansallispuistoon. Matkaa kertyi Kankimäestä Koveron perinnetilalle 75 kilometriä. Kohteen osoite on Seitsemisentie 948, Ikaalinen. Sinne saaavuttaessa ajetaan Seitsemisen luontokeskuksen ohi.

Koveron kruununmetsätorppa esittelee, millaista elämä maaseudulla oli noin sata vuotta sitten perinteisen hevosmaataulouden aikaan. Alueelta löytyy kulttuuriympäristö arvokkaine rakennuksineen. Siellä voi nähdä tilan isännän ja emännän työntouhussa. Lisäksi maisemanhoidosta vastuussa olevia lampaita voi päästä rapsuttelemaan.