Edellisessä postauksessa kerroin, kuinka sujui matkustaminen ja saapuminen osaltani ensimmäistä kertaa Johannesburgiin ja Etelä-Afrikkaan. Seuraavana päivänä kiersin Johannesburgin tärkeimmät nähtävyydet opastetulla kierroksella. Kohteina olivat Apartheid-museo, Soweto ja Constitutional Hill.
Johannesburgin tärkeimmät nähtävyydet
Johannesburg tai lyhyemmin Jozi tai Jo’burg on Etelä-Afrikan suurin kaupunki. Kaupunki perustettiin 1800-luvun lopulla. Se kasvoi nopeasti alueen kultakaivostoiminnan vuoksi, joka tarjosi huonoja työoloja ja raskasta työtä köyhille ihmisille. Johannesburgissa asuu tilastojen mukaan kuusi miljoonaa ihmistä. Kaupungin koko vaikutusalue huomioiden luku arviolta tuplaantuu.
Johannesburgin maisemat eivät ainakaan talvikuukautena heinäkuussa hurmanneet. Leveiltä ja hyväkuntoisilta moottoriteiltä avautui näkymiä laajoihin köyhiin hökkelikyliin, townshippeihin. Townshipit ovat köyhää asutusaluetta, joka apartheidin aikana oli lakien perusteella varattu muille kuin maan valkoiselle väestölle. Tunnetuin township on Soweto, joka tulee sanoista South Western Townships.
Apartheid-museo
Apartheid-museo Johannesburgissa kertoo maan synkästä rotuerotteluhistoriasta, joka kesti vuodesta 1948 aina 1990-luvun alkupuolelle saakka. Etelä-Afrikan virallinen hallitus ajoi rotusortoa lakien avulla.
Museo on todella laaja, joten sen kiertämiseen kannattaa varata aikaa. Museo kuljettaa kävijänsä läpi apartheidin vaiheiden menneisyydestä nykypäivään.
Apartheid
Apartheidissa maan väestö jaettiin valkoisiin, mustiin, intialaisiin ja värillisiin, jolloin eri ryhmillä oli erilaiset oikeudet tai pikemminkin muilta paitsi valkoisilta puuttuivat tärkeimmät oikeudet. Jaottelu tehtiin erilaisten määreiden kuten hiusten, kasvonpiirteiden ja ihonvärin avulla.
Esimerkiksi asuinalueet, rakennukset, palvelut ja julkiset tilat luokiteltiin rotujen mukaan. Valkoisilla oli kaikki oikeudet, mutta mustat nähtiin vain palvelijoina ja halpana työvoimana maan kaivosteollisuudelle. Mustien piti kantaa aina mukanaan passia, joka mahdollisti oleskelun tietyillä valkoisten alueilla tai muun liikkumisen.
Nelson Mandela
Tunnetuin apartheidin vastainen taistelija oli asianajaja Nelson Rolihlahla Mandela (1918-2013). Mandelasta tuli vapaustaistelija, joka oli mukana suunnittelemassa sissiarmeijan perustamista, koska sorrettu kansanosa näki, että neuvottelut ja väkivallaton tie oli kuljettu loppuun. Mandela sai myös lyhyen sotilaskoulutuksen.
Mandela pidätettiin vuonna 1962, jonka jälkeen hän sai kuolemantuomion sijasta elinkautisen. Vietettyään lähes kolmekymmentä vuotta eri vankiloissa, joista kuuluisin oli Robben Island Kapkaupungin edustalla, hän vapautui vuonna 1990.
Etelä-Afrikan ensimmäiset vapaat vaalit järjestettiin vuonna 1994. Uusi parlamentti valitsi Mandelan maan ensimmäiseksi mustaksi presidentiksi.
Soweto
Opastetulla kierroksella ajoimme läpi Soweton townshipin, joka on nykyisin suuosittu vierailukohde. Soweto on merkittävä osa myös apartheidin historiaa.
Esimerkiksi vuoden 1976 mielenosoituksissa poliisi ampui mustan 13-vuotiaan pojan, Hector Pietersonin. Tilanteesta otettiin tunnetuksi noussut uutiskuva, jossa vanhempi poika kantaa kuolettavasti haavoittunutta Hectoria pois ampumapaikalta Hectorin siskon juostessa vieressä.
Soweton tärkeimpiä nähtävyyksiä on Vilakazi Street, sillä kadun varrella on asunut kaksi Nobelin rauhanpalkinnon saajaa. Arkkipiispa Desmond Mpilo Tutu (1931-2021) sai palkinnon vuonna 1984 työstään rotuerottelua vastaan.
Toinen palkinnon saaja on aiemmin mainittu Mandela, joka sai palkinnon vuonna 1993. Mandela asui Sowetossa osoitteessa 8115 Orlando West vuodesta 1946 pidättämiseen saakka 1962. Mandelan perhe asui talossa myös hänen vankinaoloaikansa. Mandela viettikin muutaman ensimmäisen yön talossa vapauduttuaan. Talo on hyvin pieni. Nykyisin se on suosittu vierailukohde.
Constitutional Hill
Päivän kolmaskin vierailukohde, Constitutional Hill, liittyy apartheidiin ja myös Nelson Mandelaan. Constitutional Hill kuulostaa ylväältä paikalta, mutta siellä toimi vankilana. Apartheidin aikaan siellä pidettiin mm. Mandelaa vangittuna.
Toinen tunnettu vanki oli asianajaja, Intian itsenäisyysliikkeen johtaja ja kansalaisoikeuksien puolestapuhuja Mahatma Gandhi (1869-1948).
Kuulimme ja näimme kierroksella, kuinka alkeellisissa oloissa vankeja pidettiin ja kuinka huonosti heitä kohdeltiin. Apartheidin aikaan Etelä-Afrikan vankiloissakin rotu vaikutti siihen, miten vankia kohdeltiin. Mustat saivat esimerkiksi kaikkein vähin ja huonointa ruokaa.
Me ei Johannesburgissa omalla Etelä-Afrikan matkalla käyneet. Juuri nämä mainitsemaan olisivat kuitenkin olleet niitä, jotka olisivat eniten kiinnostaneet. Etelä-Afrikkaan palaamme varmasti vielä ja silloin tämäkin on taas harkinnassa.