Lofootit autolla ja telttaillen – Kokemuksia road tripilta

Lofootit on yksi Norjan suosituimmista turistikohteista. Road trip oli mahtava kokemus ja unohtumaton elämys tarunomaisissa postikorttimaisemissa. Mutta millainen kohde oli Lofootit autolla? Entä millaista on telttailu Lofooteilla? Millaisia nähtävyyksiä ja kohteita sieltä löytyy? Lue kokemukseni Lofooteilta!  

Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.

Etsi ja varaa hotelli Lofooteilta Booking.comista*

Lofootit muodostuu useista saarista

Pohjois-Norjassa sijaitseva Lofoottien saariryhmä koostuu useista saarista, jotka sijaitsevat napapiirin pohjoispuolella. Saarilla asuu noin 25 tuhatta ihmistä, joiden pääelinkeinoja ovat kalastus, maatalous ja matkailu.

Lofoottien saaria ovat Hinnøya, Austvågøya, Gimsøya, Vestvågøya, Flakstadøya, Moskenesøya sekä muutama ulkosaaristo. Hinnøya on Norjan rannikon suurin saari, mutta sitä ei lasketa kokonaan Lofootteihin kuuluvaksi. Muiden saarten koko vaihtelee.

Suurimmat asutuskeskukset Lofooteilla ovat Svolvær ja Leknes. Ensimmäisessä on noin 4 tuhatta asukasta, jälkimmäisessä 3 tuhatta.

Lue lisää Lofooteista, nähtävyyksistä ja aktiviteeteista pienestä Lofootit-matkaoppaasta.

Lofoottien ihmeellinen luonto

Parasta Lofooteilla on sen luonto. Upeat vuonot halkovat rantoja, jotka ovat joko särmikästä kalliota tai pehmeätä valkoista hiekkaa. Korkeita vuoria nousee joka puolella. Kesälläkin monia niistä koristavat valkoiset lumiset läiskät. 

Maisemia voi ihailla useilta tien varressa olevilta näköalapaikoilta, tai voi patikoida jollekin korkemmalle kohdalle ihmettelemään vuonomaan uljautta. 

Lofooteilla wau-efekti kestää. Koko ajan tekee mieli sanoa, että katso nyt noita maisemia. Ihan kuin postikortissa! Ehkäpä upeinta seutua, mitä olen eläessäni nähnyt. 

Arman Alizadia lainatakseni tulee mieleen sanoa, että “Kelatkaa, nämä ihmiset asuvat täällä näissä maisemissa. Joka ikinen päivä!” 

Paikallisilta lampailta menin kysymään, että kuka teistä nauttii näissä maisemissa elämisestä.

Vastaus norjalaisten tulevia villapaitoja toistaiseksi yllään pitäviltä eläimiltä kuului ykskantaan: MÄÄ! 

Mitä Lofootit tarjoaa?

Lofootit on todellinen ulkoilmaihmisen karkkikauppa. Valittavana on monenmoista herkkua. Aktiviteettimahdollisuudet ovat uskomattoman monipuoliset. 

Lofooteilla voi leiriytyä upeissa maisemissa niin karavaanarina kuin telttaillen. Kattoa päänsä päälle etsivä voi majoittua tunnelmallisissa pienissä punaisissa kalastajamökeissä.  

Vaellusreittejä löytyy joka lähtöön. Erityisen paljon Lofooteilta löytyy päiväretkikohteiksi soveltuvia reittejä ja kohteita.  

Korkeuseroista voi nautiskella patikoinnin lisäksi myös maanteillä polkupyörän selässä.  

Eritasoisille kiipeilijöille löytyy vuoria valloitettavaksi. Kohteet tarjoavat hulppeita näköaloja.

Vesiurheilijoille löytyy mm. melontaretkiä ja suppailua, ja hurjemmille vesipedoille jopa mahdollisuuksia surffaamiseen kylmässä aallokossa. Kalastaminen ja valassafarit onnistuvat myös. 

Lisäksi Lofooteilla kannattaa tutustua tunnelmallisiin kalastajakyliin.

Myös erilaisia museoita on tarjolla esimerkiksi historian ystäville viikinkien ajoista kertovasta museosta toista maailmansotaa esittelevään museoon. 

Lofootit autolla

Erityisesti tänä kesänä suomalaisturistit ovat löytäneet Lofooteille sankoin joukoin, kun korona on rajoittanut ulkomaille matkustamista.

Suomalaisten lisäksi siellä oli luonnollisesti paljon norjalaisia. Muiden maiden rekisterikilpiä näkyi harvemmin, mutta ainakin Virosta ja Tanskasta oli lähdetty liikkeelle. 

Lofootit on autoilevan ihmisen retkikohde, sillä liikkuminen saarten välillä on kätevintä omalla autolla. Eurooppatie E10 halkoo Lofootteja. Sitä pitkin pääsee aivan Lofoottien eteläkärkeen Å:hon saakka. Tien toinen pää on Ruotsin Luulajassa Perämerellä asti. 

Suomalaisella ajokortilla pääsee Norjaan rajan yli. Se riittää myös autoiluun Norjan puolella eli kansainvälistä ajokorttia ei tätä varten tarvitse hankkia.

Huomioi, että rekisteriotteen tekninen osa pitää olla mukana autossa. Sen voi hakea katsastusasemalta tai tilata kotiin Trafilta, jos paperiversio puuttuu.

LISÄÄ: Pohjois-Norjan maisemareitit – Lofootit, Senja ja Andøya.

Lofoottien tiet, sillat, tunnelit ja lauttamatkat

Lofootteihin tutustuminen omalla autolla on erittäin helppo ja kätevää, jos ei oteta lukuun pitkää matkaa Suomesta ja hidasta matkantekoa Lofoottien teillä.

Tiet ovat usein kapeita ja mutkaisia, joten matkantekoon saa varata reilusti aikaa. 

Ajoittain tiessä on kuoppia ja pomppuja. Kapeissa kohdissa joutuu väistämään vastaantulijoita tielle tehdyille levikkeille, sillä joissain kohdissa kohtaaminen on mahdotonta. 

Lofoottien saarten välillä on siltoja tai meren alla kulkevia tunneleita, joten lautalla ei tarvitse matkustaa.

Lofooteille voi silti saapua myös lautalla Norjan mantereelta Bodøsta tai Skutvikista tai Vesterålenin saarilta Melbusta. 

Lofoottien saarten pisin silta oli noin kilometrin mittainen ja pisin tunneli reilut kuusi kilometriä. Näillä strategisilla mitoilla ei kuitenkaan Norjan mittakaavassa pääse kärkisijoille kummassakaan kategoriassa. 

Lofoottien levähdysalueilla on hyvä varustelu

Teiden varsilla on runsaasti levähdysalueita, joista useimmat tarjoavat myös kuvauksellisia näköaloja. Parkkitilaa siis löytyy helposti maksutta, eikä ajaminen pääse käymään liian raskaaksi.

Matkalla kannattaa pitää paljon taukoja. Ja niitähän tulee pidettyä, kun koko ajan tekee mieli ihailla maisemia ja ottaa kuvia!

Monilla levähdyspaikoilla on ilmaisia vesivessoja, joista parhaimmista löytyy paperia, lämmintä vettä ja saippuaa.

Kummallisimpia käymälöitä olivat sellaiset, joihin piti vilauttaa luottokorttia lukijassa, jotta ovi aukeni. Mitään veloitusta ei näistä silti koitunut.

Useimmilla alueilla on myös pöytiä ja penkkejä, joten ruoanlaitto retkikeittimellä ja syöminen onnistuvat matkan varrella mukavasti. Todella turistiystävällistä seutua siis!

Polttoaine ja sähköautot Norjassa

Polttoaine on Norjassa jonkin verran kalliimpaa kuin Suomessa, joten kannattaa tankata ennen rajan ylitystä. Norjan puolella huoltoasemia löytyy kyllä hyvin, mutta saarilla niiden välimatkat voivat olla pitkiäkin. Tankkaaminen onnistuu hyvin luotto- ja pankkikorteilla. 

Pohjois-Norjassa näin Tesloja tiheämmin kuin missään muualla konsanaan. Onko öljyvaltiolta jo kohta musta kulta lopussa, kun siellä on selkeästi tuettu sähkövoimalla rullaavaa autoilua?

Ilmeisesti Lofooteilla sähköautojen latauspisteitä tiuhassa, kun eikös niiden toimintasäde ole suurin piirtein latausjohdon mittainen. 

Lofooteilla telttailu ja leiriytyminen

Iso osa turisteista saapuu Lofooteille joko asuntoautolla tai asuntovaunun tai teltan kanssa. Ja sillä tavalla majoittuminen onkin kätevästi ratkaistu!

Edullisia camping-alueita Lofooteilla on runsaasti. Teiden varsilta on helppo löytää leirintäalueista kertovia kylttejä. Aina löytyy jostain tilaa karavaanareille ja telttailijoille.  

Monet leiriytyjät hyödyntävät Lofooteilla mahdollisuutta majoittua ilmaiseksi. Saarilta nimittäin löytyy monia upeita paikkoja, joihin auton voi pysäköidä yöksi. 

Mihin teltan voi pystyttää Lofooteilla?

Teltan pystyi monissa paikoissa kokoamaan aivan parkkipaikan lähellä. Ennen reissua mietitytti, kuinka tällaisia paikkoja mahtaa löytyä. Hyvin niitä löytyi! 

Näitä pysäköintipaikkoja löytyi aivan isojen teiden varsilta. Rauhallisempia paikkoja kaipaavat voivat hakeutua pienemmille teille. Monet veivät parkkipaikalta telttansa hieman kauemmaksi tiestä, esimerkiksi lähemmäs rantaa. Huomioi silti telttaa pystyttäessä vuorovesi, ettet joudu tahtomattasi yö- tai aamu-uinnille!

Minua ei teltassa nukkuessa tien läheisyys häirinnyt. Paitsi yhtenä yönä, kun joku camper van -porukka saapui samalle levennykselle aivan telttamme viereen kolistelemaan kolmen aikoihin. 

Olihan se aivan maagista, että Lofooteilla sai telttansa pystyttää maksutta upeisiin maisemiin. Illalla sai ihailla auringonlaskua, ja aamulla herätä silmiä hivelevään vuono- ja vuoristomaisemaan! 

Lofooteilla telttailun mahdollistavat Norjassa voimassa olevat jokamiehenoikeudet. Kunhan fiksusti vie leirinsä tarpeeksi kauas asutuksesta, niin homma toimii. Ei siis esimerkiksi kenenkään pihapiiriin tai hautausmaan tontille, kuten joku oli siellä keksinyt tehdä.

Joillakin levähdysalueilla ja rannoilla on leiriytymiskielto. Ilmaisia camping-mahdollisuuksia on silti varmasti tarjolla, joten sitä on turha stressata.

Lofooteilla voi telttailla ja retkeillä rennosti, kunhan ei häiritse paikallisten elämää ja huolehtii roskansa pois luonnosta.

Lofoottien nähtävyydet ja kohteet

Lofooteilla on paljon kohteita ja nähtävää, joten muutamissa päivissä ei kaikkeen ehdi tutustua. Sääolosuhteiden takia vaellukset ja huiputukset jäivät meiltä vähemmälle, ja keskityimme enemmän katselemaan maisemia autoillen. 

LISÄÄ: Lofoottien ABC – Nähtävyydet A:sta Å:hon

Reinebringen – hikinen urakka, upeat maisemat

Meidän huippukokemukseksemme Lofooteilla, niin kirjaimellisesti kuin kuvaannollisestikin, oli Reinebringen. Se on Lofoottien mittapuulla pieni vuori, joka sijaitsee Reinen kylän lähellä. Se on erittäin suosittu kohde, koska sinne kiipeäminen on portaiden takia kohtalaisen helppoa ja näkymät ovat henkeäsalpaavat!

Reinen kylässä on maksullinen parkkipaikka, johon turistien odotetaan autonsa jättävän. Monet kuitenkin parkkeeraavat autonsa tien varteen. 

Me jätimme auton Steffenakkenin levähdysalueella. Se on ensimmäinen levennys Reinebringenin jälkeen etelän suuntaan, josta matkaa nousun alkupäähän tulee reilu kilometri. Sillalla ja ajoradan vieressä menee reitti, joten sieltä on hyvä kävellä lähtöruutuun.

Reinebringenin kokemuksia

Nousu on hikinen ja hapottava, sillä aluksi kävellään noin 1600 askelmaa jyrkähköä rinnettä ylös. Ennen huippua tulee vielä pieni matka kallioista ja mutaista jyrkkää maastoa. Sinänsä reitti ylös on kohtalaisen turvallinen ja helppo, vaikkakin hieman raskas.

Kyltissä varoitellaan, että Reinebringenin huiputus ei ole ihan mikään perheaktiviteetti. Tämä ei tietenkään koske norjalaisia, jotka höökivät huipulle koko perheen voimin koirineen ja lapsineen. Iäkkäämmät norjalaiset varmaan tekevät tämän nousun vielä rollaattorin kanssakin, ovat he sen verran kovaa sakkia!

Taivalsin ylös shortseissa ja t-paidassa, mutta jo ennen puolta väliä olin kuin suihkussa käynyt. Maisemat ylhäältä Reinebringenin huipulta olivat kyllä likomärän paidan arvoisia! Kuvat ja alla oleva video kertovat jotain, mutta suosittelen käymään toteamassa näkymät ihan itse.

Olenko muuten ainoa korkeanpaikankammoinen, jolla tekee pahaa jo katsoa muita jyrkänteen reunoilla keikkumassa? Jos samaistut, niin kommentoithan tätä postausta 🙂

Matkaan kannattaa varata juomaa, kuiva paita ja lämpimämpää vaatetta huipulle maisemien ihailun ajaksi. Nilkkoja tukevat ja luistamattomat jalkineet ovat tietenkin hyvät olla jalassa, mutta kaikenlaisilla lipittimillä sinne näytti pääsevän kuivalla kelillä. Kovin pilvisellä ja sateisella säällä ei ehkä muutenkaan olisi järkeä sinne kivuta. 

Meiltä meni reissuun kokonaisuudessaan 2 tuntia 15 minuuttia. Levähdysalueen kyltissä arvioitiin, että huipulle pääsemiseen sieltä kestäisi 1,5 tuntia. Meiltä meni noin tunti, eikä tahti ollut erityisen rivakka. Ylhäällä ihmettelimme puolisen tuntia ja takaisin tiputeltiin 45 minuutissa.    

Matkaa matkapuhelinsovelluksen mukaan tuli yhteensä 4,9 kilometriä. Nousua kertyi 501 metriä ja korkein piste oli 515 metrissä. Askeleista tuli otettua 8200. 

LISÄÄ: Millainen kohde on Reinebringen?

Lofoottien kylät

Lofooteilla on paljon kauniita kalastajakyliä. Erityisesti minulle jäi mieleen Henningsvær jalkapallokenttineen ja Å lukuisine kalastajamökkeineen.

Myös Kabelvåg ja Reine olivat käymisen arvoisia paikkoja. Muita suositeltuja paikkoja ovat Nusfjord, Svolvær, Hamnøy, Sakrisøy ja Sørvågen. 

Lofoottien rannat

Lofoottien rannoilla ei uskoisi olevansa Norjassa. Valkoinen hiekka ja turkoosi vesi tuovat ennemmin mielleyhtymiä Karibian tai Thaimaan suunnille. 

Kuuluisimpia rantoja ovat Haukland beach, Uttakleiv beach ja Kvalvika beach. Hauklandin ja Uttakleivin rannoille pääsee autolla perille asti. Kvalvika sen sijaan vaatii muutaman kilometrin vaelluksen osittain kivikkoisessa ja nousevassa maastossa. 

Muita tunnettuja rantoja ovat mm. Ramberg beach, Ytresand beach, Bunes beach ja Horseid beach. Kahdelle jälkimmäiselle päästäkseen on otettava lautta Reinestä ja tallusteltava loppumatka.   

Kokemuksia Lofooteilta

Lofoottien maisemia on hehkutettu paljon, eikä suotta. Ihmeteltävää riittää koko matkan ajan niin että hengästyy. Lofootit ovat lähes täydellinen road trip ja retkeilykohde!

Heinäkuussa lämpötilat olivat 10-14 asteen tuntumassa koko vuorokauden ajan. Myös valoa riitti vuorokauden ympäri. Tuuliolosuhteet olivat paremmat kuin odotin, välillä oli aivan tyyntä, välillä kohtalaista tuulta. Ainoa huono puoli oli, että jokaisena päivänä satoi! 

Yövyimme jokaisena yönä teltassa, mutta vain yhtenä yönä leirintäalueella. Auto- ja telttapaikka campingista maksoi kahdelta hengeltä 250 kruunua (noin 23 euroa). Muut yöt telttailimme teiden varsilla.

Muutoinkaan emme paljoa euroja vieneet turskanpyytäjille, sillä kaupassa tai ravintolassa emme käyneet kertaakaan Norjan puolella.

Kokkasimme siis kaiken itse retkikeittimellä. Vettä sai vesipisteistä ilmaiseksi.

Vain kerran kävimme kahvilla, jolloin kaksi kahvia maksoi 70 kruunua (noin 6,80 euroa). Lisäksi jätimme öljymiljonääreille kruunuja parin diesel-tankillisen verran (noin 1,3 euroa / litra). 

Lofootit ja korona

Suomesta saa nyt matkustaa Norjaan. Maahan pääsee lentäen tai ylittämällä rajan pohjoisesta.

Sallittua on myös kulkea Ruotsin kautta Norjaan ilman karanteerivaatimusta omalla ajoneuvolla. Tällöin kauttakulku on toteutettava suorinta reittiä ja ilman yöpymisiä välttäen myös pitkiä pysähdyksiä. 

Me ajoimme Norjaan varmuuden vuoksi, ja myös muista syistä Kilpisjärven kautta, jossa rajalla ei ollut mitään muodollisuuksia, ei edes pysäytystä.

Vinkkejä Lofooteille

• Yleiset luotto- ja pankkikortit toimivat hyvin Norjassa lähes kaikkialla. 

• Paras aika matkustaa Lofooteille on kesällä. Silloin sää on parhaimmillaan ja paikalliset matkailualan yritykset ovat auki. Heinä- ja elokuu ovat kovimman turistisesongin aikaa. 

• Varaa aikaa autoiluun mutkaisilla teillä, joissa monin paikoin rajoitus on 60 kilometriä tunnissa. Ja aikaa pitää olla myös pysähdyksiin, koska Lofootit tarjoavat nähtävää koko ajan!

• Säästä majoituksessa saapumalla paikalle matkailuautolla tai matkailuvaunun tai teltan kanssa. Majoitu joko ilmaiseksi teiden varsilla tai edullisilla leirintäalueilla.

• Säästä ruokakuluissa ostamalla tarpeet Suomen tai Ruotsin puolelta, ja kokkaa itse retkikeittimellä upeissa maisemissa. 

• Vesikanisterit kannattaa täyttää aina tilaisuuden tullen. Esimerkiksi Reinen maksulliselle parkkialueelle voi hyvin ajaa vain täydentämään juomavesivarastot pikaisesti.

• Huomioi Norjan tullirajoitukset erityisesti alkoholia sinne viedessäsi. 

• Tankkaa Suomen tai Ruotsin puolella, sillä Norjassa on kalliimpaa. 

• Varaudu sateeseen, viimaan ja kylmyyteen hyvällä vaatetuksella ja kengillä. 

• Lämmin makuupussi on tarpeen ulkona yöpyessä kesälläkin. 

• Kesäyöt ovat valoisia, joten silmälaput tuovat pimeyden teltassakin nukkuessa (Mack’s Dreamweaver -unimaski on muuten paras, jota olen käyttänyt!).

• Kunnioita luontoa ja paikallisten ihmisten yksityisyyttä. 

Lue lisää: Lofootit: Listaus kohteista ja nähtävyyksistä.

Seuraathan jo Maapalloilijaa Facebookissa.

Katso lisää Lofoottien kuvamateriaalia Maapalloilijan Instagramista.

Jaa kirjoitus muille sosiaalisessa mediassa alla olevista napeista.