Safaripäivä Etelä-Afrikassa yksityisessä luonnonpuistossa

Paras päivä ikinä! Tässä jutussa kerron, millainen oli safaripäivä Etelä-Afrikassa yksityisessä luonnonpuistossa. Safari luonnon keskellä oli minulle yksi suurista reissu-unelmista, joka toteutui kesällä 2023.

Kohteena safarille oli Karongwe Private Game Reserve. Se sijaitsee Suur-Krugerin alueella lähellä Krugerin kansallispuistostoa, jossa vietin safaripäivää aikaisemmin. Yksityisessä puistossa on kaksi safariajoa päivässä, aamun ja iltapäivän safarit.

Aiemmassa postauksessa kerroin, millainen yksityinen luonnonpuisto on safarikohteena safariajojen ulkopuolella. Postauksesta voit lukea, millainen päiväohjelma safarilla kokonaisuudessaan oli ja millaisia oheisaktiviteetteja yksityinen lodge tarjosi. Edellisen iltapäivän safarista löytyy myös postaus. Tässä postauksessa taas keskityn täysillä kahden safariajon kokemuksiin. Hyppää siis kanssani safariauton kyytiin ihastelemaan Afrikan eläimiä!

Aikainen herätys aamusafarille

Etelä-Afrikan yö on viideltä aamulla pilkkopimeä, kun herään kellon soittoon. Ympäröivä luonto on hiljainen. Nousen sähkölämmitteisen, paksun peiton alta. Peitteen hohkaavassa lämmössä hautunut iho kohtaa teltan viileän ilman. Sähköpeite on sellaista luksusta, jota en ole ennen kokenut, enkä osannut odottaa keskellä luontoa, vaikka luksustelttamajoitus onkin kyseessä.

Teltta on rakennettu puiden päälle. Siinä on oikea lattia ja katto. Huonekorkeutta löytyy tarpeeksi. Takaosassa on vessa ja suihku. Telttaa rakennuksessa muistuttavat vain kankaiset seinät. Lämpöeristystä ei siis löydy.

Puen äkkiä päälleni kaikki mahdolliset vaatteet, monta kerrosta. Alimpana minulla on pitkä merinovilla-aluskerrasto, eikä se todellakaan ole liioittelua. Etelä-Afrikan heinäkuussa yölämpötilat laskevat muutamiin asteisiin. 

Kun ranger, puistonvartija, huutaa ulkona, teltasta saa poistua. Henkilökunta on tarkistanut lodgen alueen villieläinten varalta lamppuineen. Kävelen heikosti valaistua polkua päärakennukseen. Se on avoseinäinen, lämmittämätön puurakennus. 

Pipo saa pysyä päässä, kun otan kupillisen kuumaa kahvia sekä pientä aamiaista. Istahdan hörppimään höyryävää juomaa upottavalle, vanhalle nahkasohvalle, joka hohkaa yön viileyttä. Olen paikalla ensimmäisten joukossa.

Muita matkalaisia valuu paikalle silmissään liian aikaisen herätyksen sameus. Hengitys höyryää, mutta kukaan ei valita. Kuulumisia kysellään ja naureskellaan. Tämän kokemuksen takia kaikki haluavat varmasti olla aikaisin liikkeellä.

Unien muisto haihtuu pian silmistä, kun on aika hypätä safariauton kyytiin. Kietoudumme viltteihin ja saamme vielä kuumavesipullon lämmittämään. Alle kymmenen asteen lämpötila ja avonainen auto saavat kiskomaan kaulusta pystyyn ja pipoa syvemmälle. Paksummat hanskat eivät olisi pahitteeksi, mutta pian ne on kuitenkin riisuttava, koska on pystyttävä valokuvaamaan.

Big 5 -eläimiä

Päivä valkenee nopeasti. Kohta näemme lauman puhveleita. Nämä rauhalliselta vaikuttavat märehtijät ovat Afrikan legendaariselle Big5-listalle kuuluvia eläimiä. Ne ovat arvaamattomia, koska ne voivat hyökätä varoittamatta. Siksi ne ovat yllättäen viisikon vaarallisimmat jäsenet. Muut eläimet, kuten norsu, sentään uhkailevat ja varoittavat ennen hyökkäystä.

Seuraavaksi näemme sarvikuonon. Tai oikeastaan sarvettoman kuonon. Eläimeltä on nimittäin poistettu sen sarvi, jotta se ei joutuisi sen takia salametsästäjien uhriksi. 

Salametsästys on merkittävä uhka Afrikan eläimille. Safariturismi auttaa suojelemaan niitä, sillä paikallisilla yrityksillä ja yhteisöillä on näin kannuste pitää eläimistä huolta. Rahaa myös kanavoituu suojelutyöhön. 

Tässä välissä on aika nauttia aamukahvit ja muffinit luonnon keskellä. Safariautosta saa siis nousta jaloittelemaan. Varovasti voi käydä läheisessä pusikossa, jos tarve vaatii. Lämmittävä kahvi aamun koleudessa keskellä Afrikan luontoa on elämys sekin.

Tauon jälkeen näemme mm. muutaman norsun. Impaloita näkyy jokaisella ajolla, siitä voi mennä takuuseen. Muista ei sitten mennäkään, sillä eläimet kulkevat vapaana. Rangeritkaan eivät tiedä, missä ne lymyilevät. 

Sitten aamun safari on ohi. Palaamme lodgeen syömään runsaan aamiaisen. Bongasimme siis yhden ajon aikana kolme eläintä isosta vitosesta, puhvelin, sarvikuonon ja norsun. Edellisen iltapäivän safarilla näimme leijonan ja leopardin. Olemme siis nähneet yksityisessä puistossa metsästäjälle vaarallisimmat eläimet vain parin ajon aikana!

Iltapäivän safari ja iso yllätys

Päivän toinen safariajo starttaa myöhään iltapäivällä. Aluksi näemme komeasarvisia antilooppeja, kirahveja sekä seepralauman. Seeprojen matkassa on poikanen, samoin näemme kirahvivauvan! Lauma impaloita laiduntaa joen varressa. Siellä on myös lauma paviaaneja. 

Mutta sitten tapahtuu jotain, mitä en tiennyt odottaa. Ajoneuvo parkkeerataan ja nousemme kävelläksemme pienen matkaa pusikossa. Siellä odottaa uskomaton näky. Kolme aikuista gepardia köllöttelee heinikossa aivan rauhallisesti, meidän lähestymisestämme välittämättä. Saamme lähestyä niitä noin muutaman kymmenen metrin päähän. 

Alueella, missä isoista kissaeläimistä pienimmät eli gepardit oleilevat, ei ole leijonia tai leopardeja, jotka ovat niiden vihollisia. Gepardi on kolmikon pienin eläin. 

Yksityisessä luonnonpuistossa sinne tuodut gepardit on ilmeisesti alueelle siirtämisen yhteydessä totutettu ihmisen läheisyyteen. Ne eivät koe ihmistä uhkana, samoin kuin eläimet eivät koe safariautoa uhkana. 

Kyykistyä ei saa, jotta gepardit näkevät meidät kookkaina ihmisinä, eivätkä potentiaalisina saaliina. Emme missään nimessä ole eläintarhassa, sillä nämä eläimet saalistavat itse ruokansa ja selviytyvät luonnossa. Eläimien lähelle ei mennä, niitä ei häiritä, eikä tietenkään kosketa. 

Silti tuntui käsittämättömältä, että tämä on mahdollista. Tämä yksityinen luonnonpuisto on erikoisuus, sillä vastaavaa ei pääse monessa paikassa kokemaan. 

Kissaeläinten bongaaminen ei tältä iltapäivältä vielä tähän loppunut. Safariajon kruunasi viidakon kruunaamattoman kuninkaan, leijonauroksen näkeminen. Se vahti kahta poikasta, kun naaras oli todennäköisesti metsästämässä. 

Saimme katsella leijonanpentujen telmimistä. Uros välillä vähän komensikin niitä. Lopulta se kuitenkin poseerasi ylväänä harja hulmuten. 

Hyvin erityisen safariajon loppupuolella nautittiin drinkit, sundownerit, auringon laskiessa. Pimeän laskeuduttua ajettiin lodgelle. Siellä oli tarjolla oli perinteinen eteläafrikkalainen barbeque-buffet, braai, pihamaalle katettuna. 

Koko safaripäivä Etelä-Afrikassa meni nopeasti aamuvarhaisesta iltaan saakka eläimiä ja luontoa katsellessa. Safarien välillä teimme tunnin mittaisen kävelyn, jossa opas kertoi tarkemmin Etelä-Afrikan kasveista ja luonnosta, ja mikä sen merkitys on ollut alkuperäisille afrikkalaisille. Aikaa oli myös kävellä lodgen alueella joen vartta katsomaan siellä laiduntavia virtahepoja. Ei ehtinyt tulla tylsää hetkeä.