Atitlánjärvi Guatemalassa on maan suosituimpia matkailukohteita. Kuuluisan järvestä tekevät sitä ympäröivät kolme tulivuorta: San Pedro, Tolimán ja Atitlán. Järvi itsekin on syntynyt tulivuoren purkauduttua tyhjiin.
Matkasimme Atitlánjärvelle Antiguasta. Matka minibussilla kohdekaupunkiin, Panajacheliin, kesti lähes kolme tuntia, ja maksoi 20 USD per henkilö suuntaansa. Varasimme kuljetuksen Atitransin kautta. Suurimman osan matkasta tie oli aika huonokuntoista sekä mutkittelevaa ylä- ja alamäkeä. Ensin ajettiin isompaa tietä, joka olisi voinut olla ihan kunnollinen moottoritie, jos pinnoite olisi kunnossa. Loppumatka mentiin kapeampaa vuoristotietä kurvaillen.
Panajachel oli tukikohtamme kahtena yönä
Hotellimme Perla Maya Hotel sijaitsi kaupungin laidalla. Yövyimme siellä 52 euron hintaan per yö aamiaisineen. Englantia hotellin henkilökunta ei puhunut.
Saimme ison huoneen, jonka parvekkeelta oli näköala järvelle ja tulivuorille. Muita mukavuuksia ei huoneessa sitten ollutkaan. Luulisi, että noilla seuduilla ei lämmintä vettä suihkusta edes kaipaisi, mutta Atitlánjärvellä tilanne on toinen.
Illalla ja yöllä lämpötila laski nopeasti reilusti alle 20 asteen. Lämmintä vettä olisi siis kaivannut, kuten myös lämmintä huonetta. Yöllä nimittäin paleli, vaikka oli kaikki vaatteet ja peitot päällä.
Nukkuminen oli muutenkin vähän huonoa melun takia. Seudun koirat olivat päättäneet haukkua hotellin laitamilla myöhään yöhön, kukot aloittivat tietenkin laulunsa aikaisin, ja aamulla vanha “chicken bus” lämmitteli konettaan hyvän tovin pihamaalla.
Vaikka hotellin sijainti tuntui syrjäiseltä, sieltä käveli nopeasti rantakadulle ja ravintoloihin myös pääkadulle. Panajachel, jota Panaksi kutsutaan, on yksi alueen suurimmista kaupungeista, mutta silti se ei ole kovin suuri. Sieltä löytyy paljon hotelleja, ravintoloita ja muita palveluita matkailijoille.
Heinäkuussa turistien vähyys yllätti. Panassa vaikutti olevan kaupustelijoita kojuineen ainakin kymmenen yhtä turistia kohden. Mietin, saavatkohan kaikki edes jotakin jokaisena päivänä kaupaksi, kun kaikki kaupustelevat samanlaisia vaatteita sun muuta turisteille.
Panajachel kaupunkina ei todellakaan ole mikään viehättävä tai pittoreski kaupunki. Pääkatu ja rantakatu on reunustettu näillä matkailijoiden palveluilla. Kun mitään kaupunkisuunnittelua ei ole, jokainen on rakentanut jotakin, mikä ei mitenkään sovi yhteen sen kanssa, mitä muut ovat rakentaneet. Pana oli siis varsin epätunnelmallinen ja hengetön, vaikka vieressä sanotaan olevan maailman kauneimman järven. Rannalta löytyvät ne upeat maisemat, joita katsomaan Panaan olimme tulleet.
Onko Atitlánjärvi maailman kaunein järvi?
Jotkut lähteet väittävät Atitlánjärven olevan maailman kaunein. Odotukset ovat tietenkin todella korkealla, kun jotain markkinoidaan maailman parhaana. Onko asia todella näin, ja voidaanko sitä edes todentaa, vaikka olisi? Mahtaako tätä olla selvitetty laajalla tutkimuksella?
Googlaamalla “most beautiful lake in the world”, ensimmäinen hakutulos ei nosta Atitlánjärveä edes top 14 -listalle.
No, kyllä kyseinen järvi useammissa seuraavissa hakutuloksissa on sentään mainittu, mutta ei kärkisijoilla. Onhan tässä maailmassa niin paljon upeita ja erikoisia järviä. Atitlánjärven erikoisuus ovat sitä ympäröivät tulivuoret. Ei kyseessä varmastikaan maailman kaunein järvi ole, mutta upea ja mielenkiintoinen kuitenkin.
Voihan sitä aina miettiä, kannattaako yhtä järveä mennä katsomaan? Ehdottomasti kannattaa, varsinkin jos tuolla suunnalla matkailee muutenkin. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että ei se tajunnanräjäyttävän kaunis kohde ole.
Päivä Atitlánjärvellä
Saapumispäivänämme söimme päivällisen hyvässä intialaisessa ravintolassa, Delhi 6:ssa Panajachelin pääkadun varrella. Loppuillan katselimme rannalla kulkevalta kävelykadulta järvelle avautuvia maisemia.
Ensimmäinen aamumme Panajachelissa kirkastui hieman viileänä, mutta onneksi lämmeten päivää kohden. Aamiaisen jälkeen suuntasimme veneellä järven yli toiseen kaupunkiin, San Pedroon. Kyyti maksoi 50 Guatemalan quetzalia (noin 6,50 euroa) per henkilö sisältäen myös paluun. Matka kesti ehkä puolisen tuntia.
San Pedrosta on hienot maisemat Atitlánjärvelle. Nautimme maisemista niin rauhallisessa lounaspaikassa kuin todella suositussa kahvilassa.
Päivä lämpeni mukaviin lukemiin, ja aurinko paistoi. Päätimme vuokrata kajakin pariksi tunniksi hintaan Q60 eli noin kahdeksan euroa. Melominen oli oikein mukavaa. Atitlánjärvi oli tyyni, aurinko paistoi ja maisemat olivat mahtavat!
Meloimme lahden poikki toisella puolella olevalle hiekkarannalle. Siellä olevassa baarissa virkistimme itseämme kylmillä juomilla. Järven vesi oli mukavan lämmintä, joten siellä rannalla olisi voinut todella hyvin uida, mutta eivät tulleet uikkarit mukaan.
Kun teimme lähtöä San Pedrosta kolmen maissa, reppureissaajat vetivät popin soidessa shotteja keskellä katua. Satamassa tuli vastaan paikallisia ukkoja, joista suurin osa oli hilpeässä mielentilassa, mutta joku kaveri jo kantokunnossa. Oli ilmeisesti vetänyt paavikännit eli tarvitsi kaksi taluttamaan, yhden tulkkaamaan ja itse pystyi vain heiluttamaan. San Pedro vaikutti siis oikein bilettäjien kohteelta verrattuna yllättävän rauhalliseen Panajacheliin.
Venematkalla takaisin Panaan alkoi satamaan kaatamalla. Onneksi veneen sisällä oli sadesäältä kohtalaisen hyvin suojassa. Ilmeisesti alueella on tavallista, että iltapäivällä tulee vettä niskaan.
Illalla katselimme satamaravintolassa järven toisella puolella olevien tulivuorien takana välkehtivää valoshowta. En ole niin tiheästi räiskyvää ukonilmaa nähnyt milloinkaan ennen. Se olikin upea näky, kun salamat valaisivat taivaan paljastaen pimeydessä tulivuoren silhuetin.
Muita postauksia Väli-Amerikasta:
Tikalin rauniot Guatemalassa – Upeimmat mayarauniot
Caye Caulker Belizessa – Haiseva paratiisisaari
Snorklausretki Belizen valliriutalle
Isla Holbox Meksikossa – Kokemuksia & kenelle saari sopii?
Vinkkejä Isla Holboxille matkustaville
Valashairetki Meksikossa – Snorklausta maailman suurimman kalan kanssa
Chichén Itzá – Yksi maailman seitsemästä uudesta ihmeestä
Väli-Amerikan matkareitti ja parhaat kohteet – Yhteenveto
Kokemuksia Väli-Amerikasta ja Meksikosta kolmen viikon reissulta
Väli-Amerikan matkabudjetti – Näin paljon rahaa paloi!
Väli-Amerikan turvallisuus – Uskaltaako sinne matkustaa?
Vinkkejä Väli-Amerikkaan – Mitä huomioida käytännössä?
Sellainen oli visiittimme Atitlánjärvellä, josta seuraavana aamuna suuntasimme takaisin Antiguaan.
Onko Atitlánjärvi sinulle tuttu kohde?
Nuokin tulivuoret ovat kauniin symmetrisiä, kuten tulivuoret usein ovat. Se tekee niistä mukavia kuvattavia. Kumpi muuten nousi omaksi suosikiksesi, Panajachel vai San Pedro?
Sama on tullut itselle viimeksi Meksikossa mieleen, että kaupustelijoiden määrä suhteessa turistien määrään on valtava, niin hankala sillä on elanto saada kasaan.
San Pedrossa oli hienot maisemat järvelle, Panassa myös tulivuorille. Pana oli helppo paikka yöpyä, ja ilmeisesti rauhallisempi, joten valitsen sen. Ei noiden kaupunkien takia kannata mennä, mutta niitä kannattaa kiertää useampi.
Kiva lukea juttuja hieman ehkäpä vähemmän suomalaisten tuntemasta maasta – Guatemalasta. Keski-Amerikassa en ole vielä ehtinyt käymään, listoilla kohde kuitenkin on, mutta hieman tuo englannin osaamattomuus siellä tai minun espanjan osaamattomuus herättää kysymyksiä vaikkakin on sitä tullut ties-ja-missä käytyä ja käsillä puhuttua ja aina on ruokaa tai juomaa tullut. Onneksi nykyään appsit joilla kääntää tekstiä ja puhetta.
Atitlánjärvi on itselleni täysin tuntematon kohde. Kieltämättä maisemat siellä ovat varsin kauniita. Itse pidän Morskie Oko Tatrassa yhtenä maailman kauneimpina järvenä. Tosin, kauneus on katsojan silmissä. Joten on aina makuasia, mikä on se mieluisin kohde.